› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 7,821 - 7,830 (kaikkiaan 9,344)
1 2 3 … 782 783 784 … 933 934 935

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 17.2.2024, 13:44

    Sienten kokonaistilanne on Tea von Bonsdorffin mukaan (esim. Tiedekulmassa) huonosti tunnettu. Avohakkuun merkitys kokonaisuudessa on vielä epäselvä. Sillä on varmaan suuri merkitys tehdäänkö alueella hakkuita ylipäänsä ja millainen metsämaiseman rakenne on. Jos maisematasoon sisältyy tasaikäismetsän lisäksi monipuolisesti jatkuvasti peitteisiä ja suojeltuja kuvioita, voisi ajatella että sienten tilanne olisi melko hyvä tai kehitettävissä sellaiseksi. Nehän leviävät myös ilmateitse, kuten tiedetään paljon tutkituista juurikääpälajeista.

    mehänpoika 18.2.2024, 20:05

    Avohakkuiden vaikutuksista mykorritsa-sienten tilanteeseen ei meillä ole tarvetta tutkia. Onhan avohakkuita laajemmin käytetty metsiemme uudistamisessa jo ainakin 50-60 vuotta, eikä ko. sienien puutoksia ole tähän mennessä havaittu tai edes epäilty.

    Pitäisikin MMM:tä vaatia suuntaamaan varoja käytettäväksi ensi tilassa ilmastomuutoksen aiheuttaman muutoksen tutkimukseen metsien monimuotoisuudessa ja lajien uhanalaisuudessa, sienet mukaan lukien.

    Nykyisin ilman tutkimuksia oletetaan, että nämä luetellut negatiiviset asiat olisivat  seurausta ihmisen toiminnasta metsien hakkuussa ja hoidossa. Näinhän ei asia välttämättä ole vaikka tämän ketjun avaaja, risuparta, sitä epäilee. Jo pitkälle edennyt ilmastonmuutos voi olla perimmäinen syy myös monimuotoisuuden hupenemiseen.

    Edellisen valossa lisätutkimusta kaipaa vanhojen metsien suojelun  sekä hakkuiden rajoittamisen merkitys hiilensidonnan kannalta. Onhan valmista tutkimusnäyttöä siitä, että hyvin kasvava ja hoidettu metsä sitoo parhaiten ilmakehän hiiltä.

     

    A.Jalkanen 27.2.2024, 16:40

    WWF Suomi FaceBookissa:

    ”Liito-orava ja 832 muuta metsiemme lajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Uhanalaisten määrä metsissämme on kasvanut viime vuosikymmeninä ja kasvaa edelleen. Iso uhka metsäluonnolle ovat etenkin avohakkuut, jotka ovat olleet vallitseva käytäntö jo vuosikymmenten ajan. Suomessa avohakataan metsää vuosittain noin 140 000 jalkapallokentällistä.”

    Vähän huonosti valittu esimerkkilaji nyt. Avohakkuut lisäävät metsiin haapaa ja muita lehtipuita, joiden versoja liito-orava käyttää ravinnokseen ja joiden lahoissa rungoissa se pesiin.

    Kurki 27.2.2024, 20:10

    Pitäisikin MMM:tä vaatia suuntaamaan varoja käytettäväksi ensi tilassa ilmastomuutoksen aiheuttaman muutoksen tutkimukseen metsien monimuotoisuudessa ja lajien uhanalaisuudessa, sienet mukaan lukien.

    Tarvinneeko noita sieniä tutkia enää, kun niistä elinvoimaisia on 95%. Ei kai luonto voi pystyä enää parempaan? Vain 5% uhanalaisia ja ovat joko erilaisen ilmaston lajeja tai luonnostaan pienen popun lajeja, jotka eivät koskaan runsasti millään lisäsuojelulla.

    Keski-Euroopan paha metsätuholainen ja erittäin uhanalainen kaarnakuoriainen Pikakirjoittaja (EN), löydettiin Kuhmosta vasta ja on ollut kadoksissa jo 20 vuotta.  Löydöstä oikein iloitaan.

    Metsähallitus kuvailee Kuhmon havaintoa pikakirjoittajasta iloiseksi yllätykseksi.

    Tosin Suomen ankara luonto ei sille tarjoa oikeaa elinympäristöä ja hyvä niin, sillä tarvitsemmeko metsätuholaisia monipuolistamaan Suomen luontoa.

    Eikö tämä laji pitäsi hävittää heti kun se löydetään?

    Nostokoukku 27.2.2024, 20:38

    Kyseessä on vanhan metsän lajista, joka elää vanhojen kuolleiden mäntyjen kaarnan alla ja metsäpaloalueilla kituvissa männyissä. Oli yleinen vielä 1900-luvulla, muttaa taantui sitten olemattomiin. Tuhohyönteiseksi luokittelu riippuu vähän katsojan silmästä.

    Gla 27.2.2024, 21:14

    WWF: ”Liito-orava ja 832 muuta metsiemme lajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon.”

    Tuollaista uhkaa ei ole.

     

    Reima Muristo 27.2.2024, 21:26

    <p>Korjataan.</p><p>WWF: ”Liito-orava ja 831 muuta metsiemme lajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon.”</p>

    Rane 28.2.2024, 07:13

    Tuo WWF:n lausunto on tyypillistä ko.järjestölle.(=valehtelu).Liito-oravaa löytyy joka paikasta,varsinkin kaupungeista.Espoossa joudutaan jo tekemään ennakoivia hakkuita jotta tonteille pystyttäisiin rakentamaan.

    Länsiväylä: Espoossa kaadettiin puita, jotta liito-orava ei pääsisi leviämään päiväkotitontille (iltalehti.fi)

    Rane 28.2.2024, 07:27

    Uutisessa mainitaan että havaintopiste katsotaan tyhjäksi kun uutta havaintoa ei ole tehty viiteen vuoteen.Ilmeisesti piste on jonkun ”asiantuntijan” kuitenkin tarkistettava senkin jälkeen ennen hakkuuta?

    Oikeus hylkäsi syytteet liito-oravametsän kaatamisesta (iltalehti.fi)

    Gla 28.2.2024, 07:38

    Uhanalaisuus ei tarkoitta vaaraa kuolla sukupuuttoon.

    Otetaan vaikka klassinen esimerkki eli hömötiainen. Erittäin uhanalainen, mutta silti kanta liki puoli miljoonaa yksilöä. Onkohan n. 20. yleisin lintumme. Ei siis ole vaaraa kuolla sukupuuttoon. Mielikuvamarkkinointi on kuitenkin tehnyt tehtävänsä. Eräskin lintuharrastaja kehotti kirjaamaan hömppähavainnot Birdlifen järjestelmään, kun lintu on niin harvinainen. Aika monta havaintoa olisin lintulaudaltani talvella saanut, mutten sinne viitsi kotiosoitteestani mitään kirjata.

     

Esillä 10 vastausta, 7,821 - 7,830 (kaikkiaan 9,344)
1 2 3 … 782 783 784 … 933 934 935