Kyllä nämä ilmasto-ongelmat ovat ihan varmaan todellisia.  Nyt vain laskentamallit ovat liian näppäriä ja pyritään liian vaikeaan. Hiilinielun laskenta on varmasti vaikea kunmuuttuvat ja vielä tuntemattomat tekijät niihin vaikuttaa. Ehkä lähtökohta on myös väärä.  Tuprutetaan putkista hiilidioksidia ilmaan ja yritetään keksiä keinoja ja laskentamalleja jolla voidaan entistä toimintaa jatkaa. Mietitään sitä että kun muita vaihtoehtoja ei haluta toteuttaa niin pyritään keksimään luonnolle joku laskentamalli millä tätä voidaan jatkaa.

Pitäisköhän nuo laskentamalleja yrittää yksinkertaistaa ja kansantajuistamaan. Pahinta lienee että tämä vaje kuitataan rahalla. Mihinkä tämä raha menee ja eihän se raha tee ilmaa yhtään sen puhtaammaksi tai estä ilmakehän lämpenemistä ?

Tässä vähän kuittia ”ystävällämme” TA:lle

Maapallon luonto vaihtelee.

Tropiikin sademetsät uudistuvat sitä mukaa, kun joku puu kuolee. Tilalle kasvaa aina uusi. Tästä pitävät toistuvat sateet ja korkealta paistava aurinko huolen. Metsälle on katastrofi, kun tehdään aukko. Silloin paahtava aurinko kuivattaa maan ja taimien alut ja puut eivät enää onnistu kasvamaan.

Boreaalisien havumetsiemme tilanne on toinen. Ne ovat sopeutuneet uudistumaan aukkovaiheen kautta. Kun metsästä kuolee yksi puu, niin sen tilalle ei yleensä kasva uutta. Kuolleen puun naapurit levittelevät vain oksiaan syntyneeseen tilaan.

Historiasta tiedämme, että suurikin aukko kasvaa , jos uudistumisesta on huolehdittu. Esimerkkinä sotien jälkeen hakattu lähes 20000 ha:n ”Osaran aukea”, joka alkoi kaikkien katastrofiennustajien pettymykseksi kasvaa erittäin hyvin. Ei aikaakaan, kun sen puumäärä oli kolminkertainen hakattuun verrattuna ja mm metsokanta erittäin hyvä.

Boreaaliset luonnonmetsämme eivät todellakaan ole mitään ”korttitaloja” vaan sopeutuneet erilaisiin tilanteisiin. Olisi hyvä tunnustaa tosiasiat eikä lietsoa paniikkia.

Puut ja mykoritsasienet toimivat siis yhteistyössä. Ilman tätä ei kaiketi olisi kumpiakaan. Joskus väitetään, että mykoritsat häviävät, kun tehdään aukko. Tähän en ota kantaa. Joka tapauksessa niitä mykoritsoja on aina kuitenkin niin paljon, että uusista taimista syntynyt metsä kasvaa yleensä paremmin kuin hakattu.

Nämä metsä- ja luontoaiheiset keskustelut olisivat hyödyllisempiä, jos sinulle Toni ei tarvitsisi jatkuvasti jankuttaa itsestään selvistä faktoista.

Siis tämä keskustelu.

Kommentti:

”Vapaaehtoisuus vs. tarkka sääntely on monipiippuinen asia. Metsänomistajakyselyissä on tullut ilmi että vapaaehtoiset toimet saavat laajan kannatuksen. Puun ostajat ovat sitoutuneet tekemään ympäristötekoja omissa metsissään ja noudattamaan sertifikaatteja puunkorjuussa. Puun myyjä voi saada lisähintaa lahopuun lisäämisestä ja ylimääräisistä säästöpuista.

Olisiko siis syytä ottaa aikalisä pakottavien keinojen kanssa, ja katsoa mihin päästään vapaaehtoisin toimin. Valtion tärkein ja kiireellisin rooli juuri nyt olisi kahtalainen: rauhoitus omien metsien arvokohteissa ja rahoitus yksityisten arvokohteiden suojeluun.”

”Yli 40 tutkijan ryhmittymä vaatii poliitikoilta tiukkoja toimia luontokadon pysäyttämiseksi. Monitieteellinen Biodiful-hanke on laatinut politiikka­suosituksen, jossa vaaditaan määrätietoista johtajuutta luonnon köyhtymiskierteen pysäyttämiseksi.

Vapaaehtoisuus ei tutkijoiden mukaan riitä, vaan luontoa köyhdyttävälle toiminnalle tarvitaan selkeät reunaehdot ja erityinen luontolaki niitä valvomaan. Laki määrittelisi aikaan sidotut määrälliset tavoitteet luontokadon pysäyttämiseksi.”

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000010216445.html

Tutkimuksen mukaan mykorritsat siirtyvät pikkuhiljaa esim. säästöpuuryhmästä uuteen taimikkoon.

Omaa suojelua tehdään nykyään myös avohakkuilla. Eräs firma kustantaa tavallista runsaamman säästöpuuston jättämisen.  Hyvää yhteistyötä jonka lopputulos näkyy vuosien päästä.

Eläpäs petkele sekaannu asioihin joista et mitään ymmärrä kuitenkaan.