Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 7,801 - 7,810 (kaikkiaan 9,344)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Gla

    Lupiini tuskin uhkaa aukkoja. Horsma leviää herkemmin kuin lupiini.

    Nostokoukku

    Totta. Horsma leviää herkästi untuvaisen tuulen helposti kuljettaman siemenensä avulla, mutta häipyy aukoista myös varsin nopeasti taimikon kasvaessa. Lupiinista sen sijaan ei pääse eroon oikein millään. Eräässä yli 30 vuotta vanhassa sorakuopassa se jatkaa rehevänä ja elinvoimaisena alueen harvahkosta taimettumisesta huolimatta. Kuoppa on keskellä kahteen kertaan lannoitettua männikköä. Siitä levitettiin aikoinaan kapea pitkä soraharju läheisille metsäteille. Männikkö ympärillä alkaa olla uudistamiskoossa ( ei iässä, mutta nykyisissä läpimitoissa ). Hirvittää vain, että tuosta sorakuopasta ryöhähtää lupiini tuolle ympärille hakattavalle aukolle. Sukulaismies on taistellut vuosia muutaman sadan metrin matkalla tienvartta hänen maalleen levinneen lupiini kanssa. Kukka on saanut glyfosaattia ja raivaussahan joka kesä, mutta aina vain sitä nousee.

    Visakallo

    Jos vain saa puuntaimet ensin kasvun alkuun, niin lupiini on toisaalta aika ylivoimainen vesaikon torjuja. Juuri sen takiahan Tielaitos aikoinaan lupiinia kylvi tienlaitoihin.

    Nostokoukku

    Lupiini saattaa tukehduttaa vesakon, mutta niin se tekee kaikelle muullekkin kasvustolle mm. alkuperäisille luonnonkukille ja marjoille. Se on aika kallis hinta vesakon tunkeutumisesta. Monimuotoisuudesta otsikon alla keskusteltiin.

    Visakallo

    Yritin vain tuoda esiin myönteiset puolet, kun ei siitä lupiinista metsämaalla kuitenkaan eroon ihmisvoimin pääse. Täystiheän kuusikon kasvatus saattaisi sen lopulta nitistää.

    R.Ranta

    <p>Perusongelma on, että meitä on täällä aivan liikaa ja kaikki haluaa helpolla korkean elintason. Linkolahan sanoi, että ihmislaji ei hallitse lissäntymistä ollenkaan.</p><p>Nyt sitten tarvitaan lisää tutkijoita ja uusia lakipykäliä ja niille huomattavasti lisää valvojia. Toinen valvomaan toistaan. Lähinaapurista voidaan hakea esimerkkiä. Kaikki sellainen voidaan lopettaa, mikä pitää aikuisten oikeasti meidät hengissä. Niinkuin tämä yksi neitokainen opasti, että lämpö ja ruoka kuuluu yhteiskunna järjestää kaikille ja tietenkin ilman minkäänlaista työ- tai muita velvoitteita.</p><p>Antaa mennä vaan, kun on alamäki.</p>

    A.Jalkanen

    Kommentoin BII-laskentaa taas kerran. Pitäisi kommentoida uudelleen sinne pääpaikalle ja taustaksi pitäisi kaivaa maankäytön muutosluvut khk-inventaariosta.

    ”Olen huomauttanut BII:n laatijoita siitä, että ennuste ei voi pitää paikkaansa Suomen osalta. Se on paljon huonompi Suomelle kuin Ruotsille, ja kehityksemme tulee kyllä melko varmasti menemään aika yhtä jalkaa. Vuodesta 1970 vuoteen 2014 nurmen ja metsien (grassland & forest) pinta-ala kasvoi 6.34 % kokonaispinta-alasta. Vuodesta 2015 vuoteen 2050 ennuste ”Middle of the road development (SSP2)” sanoo, että tuo pinta-ala vähenee kolmasosalla eli -33.33 %. BII-indeksin huono kehitys Suomessa johtuu todennäköisesti tästä.

    Kyllä metsän ja avoimen maatalousmaan pinta-ala tulee meillä vähenemäänkin, kun rakennetaan uusia rautateitä, aurinkovoimaloita ja sähkölinjoja, mutta ei missään tapauksessa noin paljon. Jos arvioisi että vuotuinen metsäkato säilyisi aika suurena, eli olisi 20000 hehtaaria, ja avoimen ruohikkoalueen vähenemä vaikka 5000 hehtaaria vuodessa, vuoteen 2050 mennessä näistä kertyisi 26 x 25000 eli 650000 hehtaaria. Tämä on 3,25 prosenttia metsämaan pinta-alasta (20 miljoonaa) ja vielä pienempi osuus yhteenlasketusta metsämaan ja ruohikkomaan pinta-alasta.”

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010211604.html

    Kurki

    Pitäisi kommentoida uudelleen sinne pääpaikalle

    Minäkin lähetin kysymyksen samasta aiheesta Natural History Museumiin, kun sinne oli linkki esittää kysymyksiä, mutta ei tullut vastausta. En tosin ollut kirjautunut.

    Sinne pitäisi soittaa. Ei liene kovin vaikea puhelu, jos valmistelee kysymyksen hyvin  ja pääsee puheisiin sillä jonkun asiasta jotain tietävän kanssa.

    Minä olen käyttänyt tätä ”Suomen biodiversiteetti on metsätalousmaista maailman paras” sumeilematta kommenteissa, sillä sehän on NHM:n viimeinen arvio, mutta Aki Ikoselle se ei kelpaa.

     

    Metsuri motokuski

    On nämä vaan melkoista hepreaa nämä B II – laskennat ja jne. Pahinta lienee että näiden jatkuvasti muuttuvien laskentaperusteiden perusteella aletaan maksamaan jotain korvauksia verorahoista.  Siitä taitaa tulla kohta samanlainen soppa kuin Soneran saksan tietoliikenne kaupoista aikoinaan. Miljardeja meni ihan tyhjästä.

    Nostokoukku

    miljardeja meni ihan tyhjään…

    Se on tarkoituskin. On keksitty valtava business aivan tyhjästä. Ja se on vielä aivan moraalitonta kauppaa, jos olet rikas, voit jatkaa sotkemista entiseen malliin. Kaikki kaupankäyntihän perustuu tosin pienempään tai suurempaan petokseen. Hehtaareja lasketaan ja vatvotaan edestakaisin puoleen ja toiseen. Hiili ja metaanipäästöjä muka punnitaan tarkasti ja niille lasketaan hintaa. Ja joku vielä uskoo näihin ekvi valetonneihin ja on valmis niistä vielä maksamaankin. Kuin hölmöläiset aikoinaan, kantoivat säkillä valoa ikkunattomaan tupaansa.

Esillä 10 vastausta, 7,801 - 7,810 (kaikkiaan 9,344)