› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 7,771 - 7,780 (kaikkiaan 9,344)
1 2 3 … 777 778 779 … 933 934 935

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 12.2.2024, 11:53

    Wikipedia valistaa. Käpytikka ei ole riippuvainen lahopuusta (tarkoittanee ravintoa) mutta hakkaa pesäkolon kuitenkin lahoon lehtipuuhun (eli on asunnon suhteen riippuvainen lahopuusta). Varpuspöllö pesii tikan hakkaamassa kolossa tai pöntössä. Näin ne keskinäisriippuvuudet menevät. Kysymys kuuluu: kuka tekee tiaisille sopivan pieniä pesäkoloja?

    Täytynee lukea tiaisistakin lisää Wikipediasta kun muualta ei löydy tietoa.

    Nostokoukku 12.2.2024, 11:56

    Tiaiset itse, käpytikka, pikkutikka ja pohjantikka. Tiainen ei kovin ronkeli ole lentoaukon läpimitasta. Pesäkoloksi käy vähän  isompikin kolo.

    Gla 12.2.2024, 12:05

    Tein vuosi sitten pöntön helmipöllön mitoilla taimikon reunaan, josko myyräpoliisi siihen asettuisi. Varmuutta ei ole vielä, kuka siellä pesi. Talitiaisen pöntön kimpussa näin.

    ”Käpytikka ei ole riippuvainen lahopuusta (tarkoittanee ravintoa) mutta hakkaa pesäkolon kuitenkin lahoon lehtipuuhun (eli on asunnon suhteen riippuvainen lahopuusta).”

    Pesäpaikkojen puutteen pitäisi perinteisen käsityksen mukaan näkyä lintujen määrissä. Toistaiseksi mikään ei viittaa siihen, että pulaa olisi huolimatta kaikesta metsätalouteen liittyvistä huolista.

     

    A.Jalkanen 12.2.2024, 12:08

    Kiitos Nostokoukku – nehän ne jos niitä olisi. Pari kertaa olen mielestäni nähnyt pikkutikan ja pohjantikan. Jälkimmäinen kävi äitini talon liiterissä etsimässä syötävää kun ovi oli avoinna.

    Muita ajatuksia siitä miten harvinaistuneita tiaisia voitaisiin auttaa? Pitäiskö talviruokintaa ja pöntötystä vähentää jos ne suosivat sini- ja talitiaisia? Lehtilahopuun määrä ja jatkumoa ainakin edelleen lisää töyhtöjä ja hömöjä varten.

    Gla 12.2.2024, 12:21

    Hyvä kysymys. Jos olisi syyt tiedossa, olisi keinoja helpompi pohtia. Itse jatkan rankametsässä puolentoista metrin tekopökkelöiden tekoa. Kauimpana tien vierestä on mukava jättää tyviosa paikoilleen ja raahata vain loppuosa rangasta tien varteen.

    Jatkan myös linnunpönttöjen ylläpitoa. Tänäkin keväänä on uutta neljä pönttöä tehty ja lisää on tarkoitus tehdä.

    mehtäukko 12.2.2024, 12:28

    Klusterin korjuussa loppu-osa rangastakin on jätettävä ötököille…  🙂

    Metsuri motokuski 12.2.2024, 13:05

    Pönttöjä ei tarvitse vähentää mutta monipuolistaa niitä voi. Pönttöpesijöitä on muitakin kuin tiaiset ja kirjosiepot. Meillä tarvitaan eri kokoisia pönttöjä. Yleensä pihoihin rakennetaan tiaisille ja etelästä tuleville linnuille vakiomitan pönttöjä. Puukiipijät, kottaraiset, tervapääskyt ja jne tarvitsee pönttöjä entistä enemmän. Tekopökkeköt lehtipuusta parantaa tilannetta paljon jos vielä viitsii isolla terällä olevalla poralla auttaa vähän reiän teossa.

    Gla 12.2.2024, 13:11

    Kunhan lahoaminen edistyy, puukon kärjellä niitä rapsuttelen auki.

    Nostokoukku 12.2.2024, 13:18

    Näkyi olevan Metsägroupin ja Metsähallituksen mailla noita 4-5 metristä katkaistuja tukkirunkoja ja latvaosa jätetty vieree. Kyllä pönttövalikoimaa täytyisi laajentaa. Se viiden tuuman laudasta tehty tiaispönttö on vain niin helppo valmistaa ja asukkaan saa, kun vain johonkin runkoon ripustaa. Yksi aikoinaan pönttöjeni vakioasukas on melkein kadonnut, käenpiika. Ja tietenkin kottarainen.

    Gla 12.2.2024, 13:22

    Puukiipijän pönttö on vielä helpompi. Lautaakin kuluu vähemmän, eikä tarvita avattavaa pohjaa/kattoa/seinää. Käyttöaste on varmasti tiaisen peruspöntössä kovin. Edes kottaraisen pönttö ei läheskään aina ole kelvannut kenellekään.

    Tekopökkelöissä on se ongelma, että niitä näytetään tehtävän lähinnä aukkoihin. Pois lukien suorittava, joka kohta rientää kertomaan, miten hän teki niitä kaikkiin harvennuksiin firman metsissä jo kauan  sitten. Harmi, ettei muut motokuskit tee, koska en ole vielä yhtään harvennusmetsää nähnyt, jossa olisi tekopökkelöitä.

    Itse teen nuoriin rankametsiin. Tämä ympäristö on pökkelön lahottua varmasti hömpälle mieluisampi ympäristö kuin aukko.

Esillä 10 vastausta, 7,771 - 7,780 (kaikkiaan 9,344)
1 2 3 … 777 778 779 … 933 934 935