› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 7,761 - 7,770 (kaikkiaan 9,344)
1 2 3 … 776 777 778 … 933 934 935

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 12.2.2024, 08:18

    Eikös varpuspöllö tarvitse pöntön tai lahopuukolon pesäpaikakseen, mutta käpytikka ei tarvitse, kun se hakkaa kolon itse? Myöskään tiaisista kaikki eivät tee koloa itse, vaikka sopivan laho pökkelö olisi tarjolla. Tässä jälleen yksi esimerkki siitä että luonto on sopeutunut suuriin lahopuun määriin ja sen jatkumoon, joita emme nyt niille tarjoa.

    Myyrät eivät välttämättä ole lukumäärältään vähentyneet, vaikka niiden kannanvaihtelut ovat olleet viime vuosina vähäisemmät Luken seurannoissa. Lumiset kunnon talvet ovat niille ja sopuleillekin periaatteessa eduksi. Ilmeisesti pöllöt kuten pienpedotkin (lumikko ja kärppä) saavat enemmän poikasia, kun myyriä on runsaasti (syklin huipulla), joten suurten myyrähuippujen puute olisi yksi mahdollinen selitys miksi pöllöjä on vähemmän jos on.

    Rane 12.2.2024, 08:34

    ”Tässä jälleen yksi esimerkki siitä että luonto on sopeutunut suuriin lahopuun määriin ja sen jatkumoon, joita emme nyt niille tarjoa.”

    Kun niitä suuria lahopuumääriä ei ole ollut ainakaan pariin sataan vuoteen niin lajien määrän on täytynyt jo sopeutua siihen jatkumoon.

    A.Jalkanen 12.2.2024, 08:42

    Ajattelisin että lajinkehitys on pitempi kaareltaan. Sen sijaan eliöyhteisö on jo joutunut sopeutumaan lahopuun puutteeseen. (Edit: Raneko lisäsi sinne sanan ”määrän” vai onko mulla lukihärö? Jos muuttaa jälkikäteen tekstiään niin voisi laittaa asiasta merkinnän, muuten keskustelu voi mennä aika erikoisen näköiseksi.)

    Lahopuussa pesivän linnun sopeutuma lahopuun puutteeseen on varmaan siirtyminen pönttöön pesimään ja sen tiaiset ovat tehneetkin – paitsi hömötiainen ei. Onko pönttöjen laitossa osasyy hömpän ahdinkoon?

    Nostokoukku 12.2.2024, 08:51

    Onpa sitä tullut vanhaksi, lähes puolet Mooseksen saavuttamasta 400 vuoden iästä tai sitten on ollut vakava optinen harha. Nimittäin metsurina työmaat olivat 80-luvun alkupuolella eräällä suurella metsä-alueella. Metsät olivat lähes luonnontilaisia ja aukkoa sinne hakattiin. Oli lahopuuta seassa runsaasti. Koivunpökkelöä, pihkataudin tappamaa mäntyä, lahon kuivattamaa kuusta ja runsaasti jopa aivan aitoja harmaakylkisiä honkia, lumituhojen katkomista tönköistä ja tuulenkaadoista puhumattakaan. Runsaat lahopuun olivat jopa paha työturvallisuusriski. Etenkin koivunpökkelöä saattoivat kaadettavan rungon hipaisusta katkeilla useaan pätkään eikä aina ollut oikein ennakoitavissa mihinkä suuntaan kukin pätkä lähtee kaatumaan. Evästauolla pörräsi ympärillä tinttiä ja kuukkelia.

    Timppa 12.2.2024, 09:29

    Ennen oli meillä päin sanoma ”Hullua pökköä hakkaa, pökkö hullun tappaa”.  Meilläkin päin oli metsä, jossa oli aika runsaasti noita koivunpökkelöitä.  Se oli entistä kaskimaata ja puusto nuorta.   Miksi noita pökkelöitä oli niin runsaasti, siitä ei ole minulla mitään käsitystä.

     

     

     

    Rane 12.2.2024, 09:52

    Anneli.En ole määriä lisäillyt ja tarkoitin sopeutumisella sitä että ne lajit menestyy/lisääntyy jotka pärjäävät vähempilahopuisessa olosuhteessa ja ne vähenee jotka ei pärjää.

    A.Jalkanen 12.2.2024, 10:01

    Aivan Rane, juuri näin käy.

    Kurki 12.2.2024, 10:34

    Myyrät eivät välttämättä ole lukumäärältään vähentyneet, vaikka niiden kannanvaihtelut ovat olleet viime vuosina vähäisemmät

    Eivät ainakaan täällä. Viime kesä ja koko syksy lähelle joulua meni raivatessa ja samalla korjatessa metsämyyrän vioittamia männyntaimia. Kun pääsilmu syödään, niin alemmat oksat alkavat ohittaa runkolatvaa. Ne oksat pitää sahata pois taimesta.

    Metsuri motokuski 12.2.2024, 10:42

    Meillä on taas myyristä totaalinen kato. Pöllöillä todella kovat ajat.

    Gla 12.2.2024, 11:36

    ”Eikös varpuspöllö tarvitse pöntön tai lahopuukolon pesäpaikakseen, mutta käpytikka ei tarvitse, kun se hakkaa kolon itse?”

    Kovasti yleistynyt käpytikka ei tietääkseni hakkaa pesäkoloa terveeseen puuhun ja lahopuutahan ei pitäisi metsissä olla, joten tämä hiukan minua vaivaa.

    ”Myöskään tiaisista kaikki eivät tee koloa itse, vaikka sopivan laho pökkelö olisi tarjolla.”

    Ehkä käpytikan jäljiltä koloja löytyy pilvin pimein. Tai sitten lahopuuta löytyy, josta tiainen pesäkolonsa muutenkin löytää.

Esillä 10 vastausta, 7,761 - 7,770 (kaikkiaan 9,344)
1 2 3 … 776 777 778 … 933 934 935