Jalostusasteen nosto ei kuulu tähän ketjuun, mutta kommentoin vähäsen. Arvonlisän nosto tapahtuu tutkimuksen ja kehityksen avulla. Alemman arvonlisän tuotteet voinemme jättää pääosin muille maille? Kiina voi tuottaa omaan pehmopaperiin tarvitsemansa neitseellisen kuidun omissa istutusmetsissään. Eräs metsäasiantuntija Hesarissa: pehmopaperi tuotetaan useimmmiten kierrätyskuidun ja havusellun sekoituksesta, havusellu lisää vetolujuutta.

Käpytikka hyötyy siitä, että männyn siemensadot paranevat pohjoisessa. Tiaisilla on eri ekologiset lokerot, joten ne reagoivat eri tavoin ilmastonmuutokseen ja luontokatoon. Tiaisiin ja ilmastonmuutokseen ei ole nyt esittää lähdettä, palaan asiaan jos löytyy.

Maaseudun elinvoimaisuus tietenkin huolettaa. Esimerkiksi turkistarhaus ja turvetuotanto ovat kohta tiensä päässä, mutta tilalle voi tulla jotain muuta. Simon Reeve kävi eilen telkkarissa Chilen eteläkärjessä Tulimaassa Ushuaiassa katselemassa hylkeitä. Alueelle oli tulossa lohen kassikasvatusta, mutta paikallinen väestö sai ne mielenosoituksillaan torpattua. Elinkeinoina on nyt matkailu ja kalastus, jota kalankasvatuksen on muualla Chilessä havaittu päästöillään haittaavan.

Kuinka tikanheitto onnistui Gla? Tuliko napakymppi, vai lipsahtiko kasiin.

Juon täällä aamukahvia ja tarkkailen tinttejä, jotka ruokailevat metrin päässä ikkunan takana. Pähkinärouhe maistuu. Talitintit yrittää määrätä nokkimisjärjestystä, mutta eräs sinitiainen on thnyt Rokat. Ei väisty vaan syö hievahtamatta keskellä lintulautaa, Uuutena tulokkaana on tänä vuonna tullut hömötiainenkin, jota ei ole vuosiin näkynyt. Täällä rannassa on vanhoja lepikkoja, joissa on joka lähtöön lahopuuta kolopesijöille.

Aivan kuten tälläkin palstalla, myös lintulaudalla näkyy erilaisia persoonia. Niiden seuraaminen on mielenkiintoista. Moniko muuten osaa varmuudella sanoa, onko talipötköä syövä lintu tali- vai kuusitiainen? Tänään piti pitkään kiikaroida erästä yksilöä, talitiaiseksi sen lopulta määritin.

Sinitiaisesta laji.fi kertoo myös, että ”metsätalous heikentää sinitiaisen pesimämahdollisuuksia. Tehokkaan metsien käsittelyn takia talousmetsissä on paljon vähemmän lahopuuta ja luonnonkoloja, eli vähemmän tiaisille sopivia pesäkoloja.” 

Mutta metsätalous ei siis ole ongelma, kun kanta voi hyvin. Mitenkään vakuuttavasti asioita ei ole perusteltu, lähinnä vaikuttaa automaattiratkaisuilta eli metsätalous ja ilmastonmuutos, joiden vaikutus säädetään tuloksiin sopiviksi.

Tikanheitto (ei siis linnun) osui 50% todennäköisyydellä tässä tilanteessa parhaaseen mahdolliseen vaihtoehtoon, kun hutia ei tullut. Tosin vaihtoehdon paremmuutta emme saa koskaan selville.

Petkeles: ”Glalta voisi sen sijaan edellyttää pientä älyllistä haastetta. Metsä on metsä ja pelto on pelto.”

Kiitos tiedosta, en vain ymmärrä haastettasi. Lisätäänkö listaan vielä erään makkaratehtailijan määritelmä Mooseksesta ja bisneksestä. En kyllä ymmärrä Leenankaan ajatusta siitä, että tällä kapasiteetilla, jolla ei Petkeleksen älyllisiä haasteita selätetä, voisin tehdä pesäeroa pottumonttuun. Vai tajusinko sittenkin… no, en jatka tuota spekulointia.

Sen sijaan kaipaan älyllistä näkemystä siitä, miten Keski-Euroopassa luonto voi, kun jossain jopa 90% metsistä on hävitetty peltojen ja rakennetun maan tieltä. Suomessakin paikoin jopa 50%. Metsistä suuri osa voi jossain päin Keski-Eurooppaa olla suojeltua, mutta kovin vähän metsää silti jäljellä on. Suojellaanko prosentteja vai hehtaareja. Että peltomaan luontoarvoilla ei ole väliä, vain metsän? Onko asia kuten eräs vihreä sanoi, että Keski-Euroopassahan tilanne on ollut tuo jo satoja vuosia, ei siellä heikennystä ole tapahtunut. Täällä varmaan talousmetsän asema alkaa vähitellen vakiintua, kun Vihreässä langassa supikoiraakin jo ehdotettiin poistettavaksi vieraslajilistalta. Eihän noin ihkuja hauveleita saa tappaa.

Sekin vielä, että Keski-Euroopassa on muistaakseni 15-kertainen tiheys ihmisiä kuormittamassa luontoa. Silti moni muuttolintu karkaa täältä sinne viettämään talvea. Koitin luontoradion väeltä kysyä, paljonko on hävikki tuolla matkalla, mutta eivät katsoneet aiheelliseksi käsitellä näin kiusallista kysymystä. Suomen metsätaloushan se suurin syyllinen luontokatoon on. Vaikea juttu, ettei vaan jäisi Leenaltakin aamupuuro puulusikalla syömättä. Vai fossiilistako käytätkin.

Meni viikonvaihde vapaaehtoishommissa, niin piti vähän lueskella, minkälaisia hengentuotteita palstalta löytyy. Reva-Leenalla näkyikin eilen olleen varsinainen vauhti-aamu, kun jo ennen kirkonmenoa oli noussut näppäimille! Mistähän moinen? Miten lie energiatasot näin arkena?