Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 7,731 - 7,740 (kaikkiaan 9,344)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Rane

    ”Kysymys kuuluu: haluammeko metsät, joissa ei ole enää esimerkiksi hömö- ja töyhtötiaisia?”

    Ei kun kysymys kuuluu häviävätkö hömö ja töyhtötiaiset nykyisellä suojelutasolla”

    reservuaari-indeksi

    Rassi on liekeissä jo kirkon menojen aikaan. Tottahan se on että kaksi tinttiä riittää. Jos toinen niistä munii niin kohta niitä voi olla 4:jä. Niiku kanta 2-kaksinkertaistuu eksponenttiin (tuo eksponentti voi olla hankala, mutta vähän niiku 2 x 2).
    L

    Gla

    AJ: ”Esimerkki ilmastonmuutoksen haitasta lajeille: sini- ja talitiaisen ja käpytikan runsastuminen, joka on todennäköinen uhka hömötiaiselle.”

    Onko tiedossa, että tali- ja sinitiainen sekä käpytikka olisivat hyötyneet ilmastonmuutoksesta? Kolopesijöitä, joille ei pitäisi puupelloissa olla pesäpaikkoja tarpeeksi.

     

    Rane

    ”Niiku kanta 2-kaksinkertaistuu eksponenttiin.
    L”

    Hyvä.Gruppaltakin rupesi tulemaan älyllistä haastetta…

    Timppa

    Metsissämme ovat myyrät vähentyneet.  Viimeinen huippu oli 2009.  (Tämän seurauksena mm varpuspöllöt ovat vähentyneet kuten aamulla Luontoradiossa saimme kuulla).  Myös oravat ovat voimakkaasti vähentyneet.  Metsissä ei ole kuitenkaan tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka selittäisivät näiden kummankaan jyrsijän vähenemistä.

    Metsien muutoksilla ei voi selittää enempää hömö- kuin töyhtötiaisenkaan vähenemistä, koska toiset tiaiset menestyvät.  Sinä Anneli ”ostat” liian helposti ”luontomafian” jutut.

    Sitten on sellainen ihme, että sepelkyyhky on runsastunut niin paljon, että se on eniten saaliiksi saatu riistalintu.  Aiemmin se oli harvinainen metsälintu.  Nyt se asustaa kaikissa Espoon metsissäkin.

    Luonnossa tapahtuu kyllä voimakkaita muutoksia suuntaan ja toiseen.  Metsät muuttuvat niin hitaasti, ettei niiden muutoksilla voi selittää paljon mitään.  Onko ilmassa joku tuntematon tekijä, joka vaikuttaa eri lajeihin eri tavoin?  Tästähän Veli-Jussi Jalkanen kirjoittaa.

     

    Gla

    AJ: ”Gla on huolissaan uusiutuvista tuotteista, mistä niitä saadaan. 

    BKT-osuutta saadaan kasvatettua jalostusasteen nostolla.”

    Tästä on puhuttu ennenkin ja käsissä taitaa olla yhtä vaikea kysymys kuin tiistaina Ylen tähtienkatseluillassa esitettiin eli mitä oli alkuräjähdystä ennen, mitä tulee lopun jälkeen tai miten ääretön voi jatkuvasti laajentua.

    Kaikki tietävät, että kestävän kehityksen perusedellytys nro 1 on uusiutuvat raaka-aineet. Jalostusasteen nosto tuo rahaa, muttei ratkaise alemman jalostusasteen tarpeita. Lisäksi miten jalostusastetta nostetaan, mitkä esteet pitää raivata, jotta jalostusaste nousisi.

    Eniten minua harmittaa jalostusasteen nostoesityksissä se, ettei keinoja ja seurauksia käsitellä mitenkään. Sama kuin hakkuiden vähentämisvaatimusten yhteydessä ei käsitellä raaka-aineen saatavuusongelmaa. Sähkön osalta aihetta on jo treenattu, milloin opit otetaan metsäkeskusteluun.

    Kurki

    Miten Kurki perustelet uuden mantrasi ”luonnollinen lämpeneminen”?

    Perustelen sillä, että 1930-luvun lämpeneminen oli luonnollista, joka on faktaa, siitä eteenpäin on mahdollisuuksia muillekkin skenaarioille.

    IPCC:n laskelmien mukaan suurin osa lämpötilan noususta viime vuosilta on ollut luonnollista, koska todettu lämpötilan nousu ei vastaa vuosittaista nousua eikä CO2-määrä ole noussut samassa suhteessa.

    Hesari uutisoi tänään, että maapallon lämpötila oli 17.11.2023 eli viime perjantaina 2,06 astetta enemmän kuin ajalla ennen teollistumista.

    IPCC:n viimeisen raportin AR6 mukaan julkaistiin vuonna 2021 ja jonka laskelmat oli tehty vertailuvuodelle 2019, kun edellisen raportin AR5 aineistovuosi oli 2011. AR6:n vuosina 2011 – 2019 mukaan lämpötila nousi 0,17 °C  astetta seitsemässä vuodessa eli keskimäärin vuodessa 0,024 °C ja syyt olivat pelkästään antropogeenisia eli ihmisestä johtuvia. Kuten tiedetään, niin antropogeeniset syyt ovat pääasiassa kasvihuonekaasujen pitoisuuden lisäyksestä johtuvia. Niiden kasvu on ollut samalla tasolla jo parikymmentä vuotta.  Kolmessa vuodessa IPCC:n tieteen mukaan lämpötilan olisi pitänyt nousta 3 * 0,024 °C = 0,072 °C. Vuoden 2019 lämpötilan nousu oli IPCC:n mukaan mittauksiin perustuen 1,29 °C eli vuoden 2023 lämpötilan nousu pitäisi olla 1,36 °C IPCC:n tarkkuudella laskien.

    Gla

    AJ: ”Kotiaho vähentäisi hakkuita viidenneksen. 

    Nämä ja metsien ikärakenteen muutos yhdessä vähentävät hiilinieluja ja hakkuumahdollisuuksia, joten jäljellä olevaa talousmetsää tulisi hoitaa hyvin. Siinäpä onkin metsäpolitiikalla, metsäneuvonnalla ja viestinnällä tekemistä.”

    Kotiaholta pitää vaatia tuohon vastaus. Ei sellainen matriisiorganisaatio toimi, jossa kotiaho sanoo yhtä ja loput kuuluu muille. Kaikki armeijan johtamiskoulutuksen käyneet ymmärtävät tämän.

    reservuaari-indeksi

    Tissi, Ilmassa on montakin tuntematonta tekijää. Vessi on varmasti tästä avautunut, mutta miksi valtamedia ei ole kiinnostunut.

    Suojautuminen: alumiinifolio, löytyy jokaisesta ruokakaupasta. Sen voi taivutella lippiksen tai pipon ympärille. Jos haluaa hartkoree niin rautalangasta runko ja siihen pari kerrosta. Suojaustaso ³.

    L

     

    Gla

    Leena, kiitos ylennyksestä perunakuoppalaiseksi. Luulin vasta jonottavani perunakuoppaan.

    Käyn heittämässä tikkaa äänestyskopissa, jatketaan jutustelua myöhemmin.

Esillä 10 vastausta, 7,731 - 7,740 (kaikkiaan 9,344)