Huvittavaa on että kaikesta kuten tästä kovasta pakkasjaksosta syytetään ilmastonmuutosta kuten Ylekin teki. Asiaa kommentoi mm eräs Ilmatieteen laitoksen tutkija Twitterissä ja totesi että pakkaset olisivat vielä kovempia ilman ilmaston lämpenemistä.

Tämän talven kylmyys tulee tappamaan suuren osan metsien hippiäisistä, puukiipijöistä, tiaisista jne.

Juuri tällaisia talvia oli 1950…1980-luvuilla, jolloin elettiin rikin tupruttelun aikaa. Nytkin -33 mittarissa ja toissa päivänä. Tänä talvena on ollut -30..-35 asteen päiviä niin monta että lukumäärä jo ajat sitten on ehtinyt hämärtyä.

Miten ilmaston luonnollista lämpenemistä voi syyttää yhtään mistään?

Miten Kurki perustelet uuden mantrasi ”luonnollinen lämpeneminen”? Luulin että elämme viilenevää kautta. Eikös ilmastonmuutoksen epäillä muuttavan tänä vuonna ilmakehän virtauksia niin että Suomi kuuluu mantereisempaan ilmastoon, eli Atlantin matalapaineet eivät meille tule, (tai jotain sinne päin).

Kyllä ilmastonmuutos vaikuttaa ihan kaikkeen ja on tietenkin myös evoluutiota ajava voima. Lajien sopeutumisen siihen uskotaan olevan vaikeampaa, jos luontokatoon ei puututa samanaikaisesti. Kysymys kuuluu: haluammeko metsät, joissa ei ole enää esimerkiksi hömö- ja töyhtötiaisia?

Gla on huolissaan uusiutuvista tuotteista, mistä niitä saadaan. Toisaalta tiedetään olemassa olevien metsävarojen ja uusien perustettavien metsien valtava potentiaali maailmalla. Huoli työpaikoista ja tuloista täällä meidän rajojen sisällä on ihan perusteltu huoli, ja siihen päätoimittaja Koskinenkin Metsämakasiinissa viittasi. Metsätalouden bruttokansantuoteosuus ei ole enää suuren suuri: arvioidut kansantalouden tappiot olisivat vuosittain 1 – 3,5 miljardia. BKT-osuutta saadaan kasvatettua jalostusasteen nostolla.

Kotiaho vähentäisi hakkuita viidenneksen. Se varmaan suunnilleen toteutuukin, jos toteutetaan toive, että kaikista alueista 10 prosenttia suojellaan ja sen lisäksi 20 prosenttia olisi osittain suojeltua ja jatkuvapeitteistä, kevyemmin käsiteltyä metsää. Nämä ja metsien ikärakenteen muutos yhdessä vähentävät hiilinieluja ja hakkuumahdollisuuksia, joten jäljellä olevaa talousmetsää tulisi hoitaa hyvin. Siinäpä onkin metsäpolitiikalla, metsäneuvonnalla ja viestinnällä tekemistä.

Esimerkki ilmastonmuutoksen haitasta lajeille: sini- ja talitiaisen ja käpytikan runsastuminen, joka on todennäköinen uhka hömötiaiselle.

Palsta tarvitsisi oikean hakutoiminnon, tagit eivät riitä, ne unohtuu kuitenkin laittaa.

Kurki muistaa oikein. Talvi -86-87 oli samanlainen kuin nyt. Pakkasta sai vain pistää ajoittain vielä -10 lisää Keski-Suomessakin. Helmikuun alussa yli -40 päiviä oli toista viikkoa.

Miten ilmaston luonnollista lämpenemistä voi syyttää  yhtään mistään? Kysymystä voisi jatkaa: miten luonnollisesta lämpenemisestä  voidaan syyllistää ketään?