Taimitarhoille on syntynyt suuret tappiot hirvituhojen pelon vuoksi. Nytkin kevääksi halutaan suurelta osin vain kuusen taimia, vaikka metsänomistaja tietää kuusen riskit ilmaston lämmetessä edelleen. Näin metsänomistaja haluaa välttyä ylimääräisistä taimikon täydentämisistä ja turhista taimikon jatkohoidon kustannuksista. Metsityksen tuotto, jos sitä tulee, jää muille. Laki velvoittaa aikaansaamaan vain hyväksyttävän taimikon. Aita jää matalammaksi käyttämällä kuusen taimia. Tätä on tehty hammasta purren jo vuosikymmeniä.

Nytkin jalostettuja männyn ja rauduskoivun taimia voi jäädä keväällä kaatopaikkatavaraksi, ja samalla kuusentaimista on pulaa. Ylivuotinen taimitarhataimi on soveltumaton metsänviljelyyn. Myös jalostushyöty ja männyn ja rauduskoivun osalta jää nykyisellä hirvien pyyntilupapolitiikalla metsänomistajilta ja kansantaloudelta saamatta. Hirviseurueiden lupauksiin pienemmistä hirvitiheyksistä ei ole uskottu enää vuosikymmeniin.

Jos haluaa jalostettua mäntyä tai koivua, aina voi kokeilla kylvöä. Riskinsä ovat siinäkin olemassa, mutta särkymävaraa on enemmän jos onnistuu saamaan tiheän taimikon. Ehkäpä ylenmääräisen kuusen suosimisen syytä tulisi kysyä metsänomistajilta. Osalla voi olla todellinen huoli hirvistä ja osalla kuviteltu huoli joka todellisuudessa on jo poistunut. (Kuriositeettinä: olin nuorena väitöstutkijana laatimassa otantaohjetta taimierän mediaanipituuden määrittämiseen.)

Heh, enpä osaa sanoa mutta ehkä ottivat, koska se kehitettiin Suonenjoen Metlalla ja esittelin sitä taimitarhapäivilläkin. En tiedä onko enää käytössä. Yksi harmittava virhe ohjeeseen jäi: kehotin aloittamaan mittaukset aina kennorivin ensimmäisestä taimesta, kun parempi olisi ollut arpoa aloituskohta jottei reunataimille tule yliedustusta.

Eihän tuohon muuhun päätelmään voi tulla mitä nostokoukku kirjoitti. Myökin ollaan niin paljon vieraalla istutettu ja nähty mikä on taimien toimitukset. Jos metsänomistaja ei tiedä pyytää jotain tiettyä tavaraa niin hänelle myydään sitä mitä ”hyllyssä ” on.  Jos metsänomistaja ymmärtää jotain metsän kasvusta niin hän osaa vaatiakkin jotain. 80 % nykyisistä metsänomistajista on täysin muiden ohjailtavissa.

Tuo Annelin mainitsema kylvö toimii männiköllä ihan hyvin mutta kun on pikkuisen haasteellisempi maapohja heinityymisen vuoksi niin kylvö ei välttämättä toimi. Silloin tarvitaan hyvät taimet. Se milloin näin pitää tehdä niin se tietämys aika monelta puuttuu.

Jos haluaa jalostettua mäntyä tai koivua, aina voi kokeilla kylvöä. Riskinsä ovat siinäkin olemassa, mutta särkymävaraa on enemmän jos onnistuu saamaan tiheän taimikon.

Männiköllä on riskinä itäneen sirkkataimen kuoleminen kevään tai alkukesän helteissä.  Muutama  sellainen vuosi on ollut, että äestyksen yhteydessä kylvetyille taimille on käynyt näin.  Nykyään, kun kylvetään, se tehdään käsin.  Kylväjä polkee siemen kevyesti maahan, jolloin itäminen on selvästi varmempaa.

Jos ei pelätä hirviä, mäntykin istutetaan.