Eniten meteliä on pidetty hirvestä. Uskottavin selitys se ei ole.

MTK/SLC monimuotoisuustiekartasta voi katsoa Matti Koivulan esityksen noin kohdasta 1:24 alkaen. Jari Hynynen kohdassa 1:33, vaikutukset puuntuotantoon ja talouteen. Vaikutus hakkuukertymiin on suunnilleen suorassa suhteessa suojeltuun pinta-alaan. Kohdassa 1:38:45 nettotulojen nykyarvojen alenemat 3 %:n korolla. Tehostettu luonnonhoito n. -5-8 %. Lisäsuojelua 10 % pinta-alasta (eli Luontopaneelin ehdotus) vähentäisi nettotulojen nykyarvoa 30 vuoden aikana n. -13 %. Kohdassa 1:40 Panu Laturi PTT:stä kertoo talousvaikutuksista lisää, mutta ei ota kantaa kansantalousvaikutuksiin. Ne riippuvat siitä – kuten Puuki hiilinieluketjussa huomautti – kuinka paljon puun tuontia pystyttäisiin lisäämään ja miten paljon metsäteollisuus kasvaisi ulkomailla.

https://www.youtube.com/watch?v=Byw7-wMU3wY

Olen tämän perustellut jo useaan kertaan, mutta kerta kiellon päälle. Ryntäys kuusen viljelyyn ajoittuu juuri samaan aikaan kun kuusesta maksettava hinta ylitti pysyvästi mäntytavarasta msksettavan hinnan. Hirvikanta oli tuolloin valtakunnassa alimmillaan yli kymmeneen vuoteen. Kantaa oli vähennetty viimeiset kymmenen vuotta voimakkaasti. Tuolloin myös työnantajani innostui kuusen viljelystä, jopa hyvinkin karuille kasvupaikoille. Tuli käsky lisätä kuusen viljelyä vaikka kasvupaikat olivat järjestään melko karuja. Kuusen kasvatukseen kelpaavia maita oli lähinnä korpikuusikoiden uudistusaloilla. Tulos- ja kehityskeskusteluissa ja vuosittain tehtävissä suunnitteluporukan maastoretkeilyissä tämä tehtiin hyvin selväksi. Yhdessäkään palaverissa kuusen viljelyn lisäämistä ei perusteltu hirvituhoilla. Ei yhdessäkään. Omapäisenä en aina vaihtanut viljelysuunnitelmia tehdessäni kasvupaikalle paremmin sopivaa mäntyä kuuseen. Jouduin esimieheni kanssa kahdenkeskiselle maastotarkastukselle ratkaisujeni takia. Eräällä vielä muokkaamattomalla kohteella vaatimus oli vaihtaa mänty kuuseen. Perusteluna aukon heinettyminen. Kerroin tuntevani kohteen historian. Kuvio oli lannoitettu ainakin kahteen kertaan ja sillä kasvanut luontainen puusto oli muutamia hajarunkoja lukuun ottamatta hyvälaatuista mäntyä. Tohdin epäillä heinettymisen johtuvan tästä, mutta kuvion olevan ravinteisuudeltaan selkeästi männyn kasvumaata. Pysyimme molemmat kannassamme. Vein pomon katsomaan muutaman vuoden vanhaa kuusen viljelyä vastaavalle kohteelle. Kellertävää viiden sentin vuosikasvulla olevaa kuusentaimikkoa. Hän epäili kuusen vaatimattoman kasvun johtuvan taimien väärästä alkuperästä. Kysyin, onkohan mahdollisesti kuvion kenttäkerroksen kasveillakin kenties väärä alkuperä, kun kasvaa puolukkaa, kanervaa ja jäkälää. En vaihtanut puulajia vaatimuksesta huolimatta. Tapanani on keväisin tehdä ”katselmus” entisille työmaille. Kyseisellä kuviolla on erinomainen hyvälaatuinen männyntaimikko. Vertailukohteena ollut kuusentaimikko ei ole vain virkistynyt. Tuskin jaksaa ponnistella yhtä tukkia isommaksi koskaan.

Motokuski on oikeassa. Niille muutamille hirvitihentymä-alueille, missä männynviljely ei onnistu hirvien takia, ei mahdu sitä määrää kuusentaimia, että kuusenviljelyalat ylittäisivät vuodesta toiseen  männynviljelyalat valtakunnan tasolla. Kuusta siis tungetaan väärille kasvupaikoille jostain muusta syystä kuin hirvien takia.

Monille se on hintakysymys. Kuusesta maksetaan parempi kantohinta. Toisille se johtuu siitä että männyn taimia ei tarjota. Usein toimijat tilavat tietyn määrän taimia ja jos et ole hyvissä ajoin etukäteen tilannut mäntyä niin ei niitä ole edes tarjolla. Kolmanneksi moni metsänomistaja uskoo että männikkö kylvetään tai uudistetaan luontaisesti siemenpuita käyttäen. Monesti herkästi heinittyvä maa on parempi istuttaa kuin kylvää tai odottaa luontaista siemennystä.

Minusta ehdottomasti suurin syy on taimien kapeassa tarjonta valikoimassa.