Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 7,641 - 7,650 (kaikkiaan 8,878)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Rane

    Jep,eli kyseessä on kuin aarteen etsiminen sateenkaaren päästä: Siirtyy aina kauemmaksi?

    A.Jalkanen

    Sen verran voisi asiaa veikkailla, että ei ainakaan meidän vanhemman pään palstalaisten elinaikana löydy se ”aarre”.

    Kurki

    Minulle riittää luvut lajikadon arvioinissa siitä, että lahopuuta on ollut riittävästi jo ainakin viimeset 30 vuotta, vaikka metsiini sitä tulee hitaasti sertien mukaisten hakkuiden myötä, kun Punaisen kirjan 2019 mukaan lahopuuriippuvaisista lajeista 4000,,,5000 vain noin 250 on uhanalaista n. 5% eli tilanne on niin hyvä ettei sitä voi enää mitenkään parantaa lisätoimilla. Sitten nämä muut uhanalaiset 2330 kpl ovat hakkuiden ulkopuolella metsälain, sertien, suojealueiden mukaisesti Suomen luonnon hoidossa eri elinympäristöissä olevat seuraavasti: Lehdoissa, perinneympäristöissä, harjuilla, kalliolla, kivikoilla, paahderinteillä , rannoilla, soilla ja tunturipaljakoilla Suomen kaikista uhanalaisista 2667 lajista.

    Luontopyyppeihin on vaikea ottaa kantaa, sillä ei täällä ole muita luontotyyppeja talousmetsissä kuin metsäisiä ojitetuja soita ja tuoreita ja kuivahkoja ja kuivia kangasmaita ja niitä riittää. Ei ne hakkuissa muutu miksikään.

    Tästä luontodirektiivin luontotyypeistä ks. linkki en löydä oikein yhtään uhanalaista luontotyyppiä, kun omat ja muutkin suometsätkin ovat ojitetut.

    Tietenkin Luontodirektiivin (ks. Linkki) ”puustoisia soita” on sitten Suomen soidensuojelualueilla 1,3 milj. ha ja  vielä jäljellä olevilla 4 milj.ha luonnon soilla ja tässäkin lähi ympäristössä kymmeniä tuhansia hehtaareja. Mutta nehän ovat jo Suomen luonnon hellässä huomassa. Mitä järkeä niitä ruveta ruveta parantelemaan. Ehkä Petkeles näkee.

    https://www.ymparisto.fi/sites/default/files/documents/91D0_Puustoiset_suot.pdf

    https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/luontotyyppien-monimuotoisuus/luontodirektiivin-luontotyypit#mets%C3%A4luontotyypit

     

    Rane

    Petkeleksellä on ja niin se on ongelma?

    Visakallo

    Kun muistelee, mitä kaikkea Petkeles on täällä näiden vuosien aikana kirjoittanut, niin eipä sieltä kovin paljoa mitään myönteistä ole tullut, eli paljon on ongelmia.

    A.Jalkanen

    Tervetuloa MTK:n ja SLC:n luonnon monimuotoisuuden tiekartan julkistamistilaisuuteen torstaina 1. helmikuuta. Tilaisuus alkaa kello 9:00 ja kestää noin 2,5 tuntia.

    Tilaisuus on vapaasti seurattavissa MTK:n Youtube-kanavalta kello 9:00: https://www.youtube.com/live/Byw7-wMU3wY?si=2g_XX72wlOUcGvoT 

    Tilaisuus on avoin kaikille ja linkkiä tilaisuuteen voitte jakaa kaikille kiinnostuneille.

    A.Jalkanen

    Muun muassa tämä edunvalvontawebinaari rahoitetaan ketjun jäsenmaksuilla. Miten maanomistajat vastaavat luontoväen heittämään haasteeseen?

    MTK:n ja SLC:n luonnon monimuotoisuuden tiekartan julkistaminen torstaina 1. helmikuuta kello 9. Ohjelma näkyy kun avaa linkin (edellä), mukana muun muassa ministeri Mykkänen. Kysymyksiä voi laittaa chattiin (oikeassa reunassa).

    mehtäukko

    ”Miten maanomistajat vastaavat luontoväen heittämään haasteeseen?”

    Yleisesti sen kuuluisi olla niin, että kaikenlaiseksi kiusantekijöiksi profiloituneella ”luonto”väellä täytyy olla todistustaakka.

    A.Jalkanen

    Aukotonta todistusta ei tieteessä oikein tunneta. Luontokatoa voi silmäillä vaikka talvilintulaskennasta (laji.fi > talvilintulaskenta > valitse lintulaji ja lintuyhdistys). Esimerkkilaji hömötiainen on taantunut erityisesti Etelä-Suomessa mutta ei niinkään Pohjois-Suomessa vaikka on eteläinen laji. En väitä että kehitys olisi pelkästään metsätalouden syytä, vaan ilmiössä vaikuttaa monta asiaa yhtä aikaa, mutta metsänhoidolla ja suojelulla siihen voidaan vaikuttaa.

    mehtäukko

    Kun ”aukotonta todistusta ei tieteessä oikein tunneta”, ja mo:t toimivat/ovat toimineet suositusten mukaan, miksi vaateille ei löydy perälautaa? Eikä rahaa ole ehdottanut mikään taho lisääntyneen uhrautuvaisuuden vastineeksi!

Esillä 10 vastausta, 7,641 - 7,650 (kaikkiaan 8,878)