suoluontotyyppien ns. uhanalaistumisen syistä

Ei kai näiden korpien tai turvekankaiden ojia aleta lailla tukkimaan tai lopettamaan hakkuita, kun ne ovat vielä parasta metsämaata ja niitä on miljoonia hehtaareita, vaan kun kerran on ojiteltu ja hakkailtu, niin ovat aina talousmetsää ja saa edelleen ojittaa jne. Tätäkin luontotyyppiä tietenkin saa olla suojelussa ja onkin varmasti Natura alueilla ja se riittää.

Suomen Natura-alueet
Suomessa Natura 2000-verkosto kattaa viisi miljoonaa hehtaaria. Tästä maa-alueita on kolme neljäsosaa ja vesialueita yksi neljäsosa. Kaikkiaan alueita on 1866, joista 87 Ahvenenmaalla. Pohjoisin Lappi kuuluu alpiiniseen vyöhykkeeseen, muu Suomi boreaaliseen.

Luontodirektiivin mukaisia SAC-alueita on Suomessa 1721. Ne kattavat noin 4,8 miljoonaa hehtaaria eli noin 12,4 % Suomen kokonaispinta-alasta. Lintudirektiivin mukaisia SPA-alueita on 470, ja niiden pinta-ala on 3,19 miljoonaa hehtaaria eli noin 8,2 % maan kokonaispinta-alasta. SAC- ja SPA-alueet ovat osittain päällekkäisiä.

Nämä tiukasti suojellut metsät (13% metsäalasta) ja Naturat yms. eivät ole vähentäneet yhtään lajia uhanlaisten luetteloista tai punaisista kirjoista.Jos talousmetsien lahopuumäärä nostettaisiin kaksinkertaiseksi ja tiukasti suojeltu metsäala 20%:iin niin ei sekään ohenna punaisia kirjoja yhtään.Hyvä (=huono) esimerkki on liito-orava josta on havaintoja joka puolelta Helsingin puistoja myöten mutta joka pidetään väkisellä uhanalaisena koska se on hyvä väline viivästyttää ja estää rakennushankkeita.

Kun lisätään suojelua niin se on iso kustannus ja vähintä mitä voi vaatia on että lisäsuojelusta syntyisi mitattavia hyötyjä.Nyt tämmöisiä ei edes lupailla,vaatimukset perustuvat jopa ilmiselvään valehteluun esim tapaus Janne Kotiaho.

Tosiasioissa pyritään pysymään mutta ne ovat joskus vaikeita tulkita. Joku filosofi on sanonut jotenkin niin että siitä miten asiat ovat ei voida päätellä miten niiden pitäisi olla. Mielestäni siltä että nykyisillä lahopuun määrillä havaitaan tämä määrä uhanalaisia ei voida suoraan päätellä mikä määrä uhanalaisia olisi eri lahopuun määrillä. Pitää muistaa ensinnä viive muutoksen ja sen vaikutuksen välillä. Toiseksi pitää verrata alueita joissa on erilainen lahopuun määrä ja laatu. Alan asiantuntijat (siis en minä) osannevat kertoa näistä eroista.

Petkeles tuli kiteyttäneeksi neljään sanaan koko maailmankuvansa. Siinä yksityinen metsänomistaja on aina väärässä, ja syyllinen kaikkiin kuviteltavissa oleviin ongelmiin.

”eli tosiasiassa uhanalaisuus on metsissä merkittävästi lisääntynyt.”

Tämä siis kun olemme suojelleet valtavat määrät metsiä ja käyttäneet satoja miljoonia euroja.Jos Luontopaneeleissa olisi oikeasti tiedemiehiä niin he esittäisivät itselleen kysymyksen että miksi näin?

Vaihtoehdothan ovat että toimenpiteet ovat vääriä ja tehottomia,tai sitten niiden tuloksia mitataan väärin.(Tahallaan?)

Jos joku valvoo valtion varojen käyttöä niin hän voisi kysyä onko mitään järkeä käyttää valtavasti resursseja touhuun jonka tulokset ovat päinvastaisia kuin on tarkoitettu?