Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 7,581 - 7,590 (kaikkiaan 8,877)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Visakallo

    Sama kokemus kuin Rukopiikillä. Yhteensä kahdeksan hehtaaria 33-35 -vuotiasta hoidettua hieskoivikkoa on nyt loppukasvatusvaiheessa. Puolet pinta-alasta on turvemaalla, ja puolet vaihtelevalla kivennäismaalla. Kaikki puut ovat nyt tukkikokoisia. Tavivoiteena niiden uudistaminen 10 vuoden kuluttua. Hoidettu hieskoivikko toki häviää raudukselle kiertoajassa n.10 vuotta, ja jonkin verran enemmän niissä on mutkia, mutta olen silti positiivisesti yllättynyt.  Kyllähän henki on tähän asti ollut hyvinkin vahva, ettei hieskoivuja kannattaisi tukkipuiksi kasvattaa, mutta kokemukseni osoittaa nyt toista.

    Metsuri motokuski

    Vielähän sitä ei tiedä kuinka niissä hieskoivuissa on lahoa kun päätehakkuun aika tulee. Eikös laho ole ollut yksi hieskoivun ongelmista tukin kasvatuksessa ?

    Visakallo

    Ko. hieskoivikoissa on vesitalous kunnossa, ja ne on raivattu samoin kuin rauduskoivikot. Kaksi harvennusta on nyt tehty, eikä niissä ilmennyt lahoa. Toivotaan, ettei tilanne pahene nyt 10 vuoden loppukasvatuksen aikana.

    Visakallo

    Hieskoivun ongelmana tahtoo olla, ettei sitä useinkaan ole varsinaisesti kasvatettu, saatikka istutettu, vaan sitä on eri syistä tullut ”pyytämättä ja yllättäen” maapohjalle. Useimmat kasvamaan jätetyt hiekset ovat olleet kantovesoja, ja tämä lisää varmasti lahonriskiä.

    Nostokoukku

    Vähissä olisivat koivut metsistä jos pelkästään rauduksen varassa oltaisiin. Hiestä kun on n. nelinkertainen määrä raudukseen verrattuna. Puulajisuhteista 1,3 % ruudusta, 6% hiestä. Hieskoivu on ylivoimaisen tehokas lisääntyjä, kuten Visa totesi. Kaikki kasvupaikat ja lisääntymiskeinot käy. Usein siitä yritetään päästä väkisin eroon, siinä onnistumatta. Aina jää johonkin karkailevia hieskoivuja jäljelle. Pääosa niistä vesasyntyisiä raivaajien jäljiltä. Jos hieksen kasvatus otettaisiin taimivaheesta lähtien yhtä tosissaan kuin rauduksen, tulokset kasvun ja terveen puuaineksen suhteen olisivat varmasti parempia.

    A.Jalkanen

    Säästöpuu oikein kuulu metsälakiketjun aiheeseen, joten vastaan täällä Visakallolle. Säästöpuut voi kyllä ohjeen mukaan keskittää leimikoittain. En sitten tiedä miten sertitarkastaja toteaa niiden riittävyyden jälkikäteen vuosien päästä.

    Lahopuut ovat toki rujon näköisiä avohakkuulla, mutta myöhemmin ne peittyvät kehittyvään metsään. Itse keskittäisin tekopökkelöt riistatiheikköihin ja säästöpuuryhmiin ja tekisin ne hankalammin uudistettaviin maastonkohtiin jos sellaisia on.

    A.Jalkanen

    https://www.metsalehti.fi/artikkelit/hirvetko-soivat-homotiaisen-evaat/#d22ca7cc

    Kommenteissa on järkevä ehdotus tekopökkelöiden keskittämisestä hakkuualojen reunamille ja viereisille kuvioille. Varmaan olisi hyödyksi jos lahopuun riittävyyttä tarkastettaisiin metsäsertifioinnissa tilakohtaisesti eikä leimikkokohtaisesti, niin järkevä sijoittelu olisi helpompaa. Taimikoiden hoito vähentää aluskasvillisuutta varmaan yhtä paljon kuin hirvieläimet.

    Raimo Virkkala on kertonut samaa viestiä kuin Aleksi Lehikoinen, että etelän pienet suojelualueet eivät tiaisille riitä. Voisi kuitenkin ajatella että mikäli maisematasolla on riittävät resurssit, suuria suojelualueita ei ehkä tarvittaisi kovin paljon lisää. Tiaisten kannalta ruoka, suoja ja asunto ovat ne keskeiset elementit. Asuntopökkelö suojaisessa paikassa ja sen lähellä talviravintoa jäkälän valtaamissa vanhoissa puuyksilöissä on varmaan aika menestysresepti.

    Pitäisikö perustaa tiais-Master Chef -kilpailu, jossa maanomistajat voisivat kilpailla: kenen maalla asuu eniten hömö- ja töyhtötiaisia?

    Timppa

    Nuo ”lintututkijat” näkevät kaikkeen vain yhden syyllisen, siis metsätalouden.

    Minun nuoruudessani n 1950 tiaiskannat olivat runsaat ja metsät olivat entisillä kaskimailla olevia nuoria harsintametsiä.  On täysin puppua, että tiaiset mitään vanhaa metsää tai vanhoja puita kaipaavat.  Voivat sellaiseenkin  paremman puutteessa tyytyä.

    Luonnolla on oma tapansa käyttäytyä ja se on usein täysin erilainen kuin asenteelliset tutkijat väittävät.

    A.Jalkanen

    Kun Timppa luottaa vain omiiin havaintoihinsa, niin millaisissa metsissä tänä päivänä näet hömö- ja töyhtötiaisia?

    Timppa

    Ainoa havainto, josta olen kirjoittanutkin, oli hirvimetsällä tiaisparvessa töhtötiainen n 2-metrisessä mäntyvaltaisessa taimikossa.

    Epätieteellisten hirvimetsällä tekemieni  havaintojeni mukaan tiaisparvet ovat meillä päin vuosikymmenten kuluessa ainakin passipaikkojen kohdilta vähentyneet.  Joku kymmenen vuotta sitten saattoi melkein joka syksy nähdä pyrstötiaisparvenkin, muttei enää pitkään aikaan.  Tilastot kertovat kuitenkin, että niiden kanta on lisääntynyt ja että ne asuvatkin varttuneissa taimikoissa tai nuorissa kasvatusmetsissä.

    Kannattaa siis huomata, että kanta-arviotkin heittävät siitä riippuen miten tutkitaan.

     

Esillä 10 vastausta, 7,581 - 7,590 (kaikkiaan 8,877)