› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 7,571 - 7,580 (kaikkiaan 8,877)
1 2 3 … 757 758 759 … 886 887 888

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Sent on: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo 18.1.2024, 10:52

    Onko se evoluutiota vaiko jotain muuta, kun uusia tuholaisia ja kasvitauteja tulee Suomeen? Koivikoilla riittää tuholaisia ja tauteja aivan yhtä lailla kuin pihkapuillakin.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/aa33362d-8029-47b0-90f7-be191148740a

    Rukopiikki 18.1.2024, 12:56

    Oiskos se hyvä suosia koivikoissakin luontaista uudistamista ja rauduksen lisäksi hiestäkin. Hieskoivuistakin tulee hoidetussa metsässä komeita tukkeja. Luontainen koivu on perimältään hyvin laaja ja koivuissa paljon eri muotoja. Hieskoivu on liian aliarvostettu puu.

    Kurki 18.1.2024, 13:12

    Luonnon evoluutio on hidas. Esimerkiksi ankara halla (-8 ) täällä 2013 kesäkuussa tuhosi lähes kaikkien kuusien vuosikasvut, mutta ei kaikkien. Mutta kun hallasta ei kuuselle tule kuin yhden vuoden kasvun menetys, niin eipä luonnolla ole tarvetakaan kehittää kuusesta yhtä hyvin hallaa kestävää puuta kuin männystä. Mutta ihminen voi kasvattamalla hallaa kestävien kuusien oksapistokkaista taimia ja edetä sitten monessa sukupolvessa hallaa kestävän kuusen jalostamiseksi.

    Sama lienee koivunkin kanssa. Nyt vain pitäisi Pohjois-Amerikassa testata mahdollimman monen Euroopan koivualkuperän kestävyyttä tuoholaiselle, jospa sellainen koivualkuperä löytyisi, joka ei kelpaa sille.

    En tiedä onko Keski-Euroopan kirjanpainajatuhokuusikoista löytynyt yhtään isompaa kuusta, joka olisi jäänyt eloon ja onko edes etsitty. Alle 20 vuotiaan kuusikot ovat kuitenkin säästyneet.

    Rukopiikki 18.1.2024, 13:18

    Itse haluan kysyä että miksi pitäisi valita joku tietty alkuperä jos luontaisessa koivikossa on jo valmiiksi paljon perimän vaihtelua. Koivun monimuotoisuuden voi jokainen huomata luontaisessa taimikossa. Lehtimuodot vaihtelee paljon. Vanhemmissa koivikoissa huomaa oksamuotojen ja tuohenkin vaihtelut. Ja sitten on niitä rauduksen ja hieksen risteymiä lukematon määrä eri muotoja.

    Gla 18.1.2024, 13:40

    Ei viljelty puusto ole perimältään yhtä ja samaa. Ja kasvaahan useimmilla kuvioilla, ainakin minulla, myös luontaisia yksilöitä. Ja kun alueen metsiköiden taimet on tuotu muualta kuin sen alueen luontaisesta  siitepölystä, siitähän se geneettinen monimuotoisuus vaan lisääntyy.

    Visakallo 18.1.2024, 13:55

    Lähde: Wikipedia

    Aihe: Evoluutio

    ”On arvioitu, että enemmän kuin 99 % maapallolla eläneistä lajeista on kohdannut sukupuuton. Maapallolla on arvioitu olevan tällä hetkellä 10–14 miljoonaa eliölajia, joista noin 1,2 miljoonaa eli 14 % on dokumentoitu.”

    Rukopiikki 18.1.2024, 13:55

    Minun silmään istutettujen koivikoiden istutuskoivut näyttää hyvin samankaltaisilta. Lehtimuotoa myöten. Olen käsittänyt että koivun siemenviljelyksillä halutaan estää luontainen pölytys. Onko näin. Kertoo kuka tietää? Luontaisten koivujen jättäminen sekaan on varmasti hyvä ajatus varmuuden vuoksi kun tulevasta ei tiedä.

    En tiedä sitä miten nuo istutuskoivut risteytyy luontaisiin. Niillä istutetuilla voi eri alkuperäalueesta johtuen olla eri kukkimisaika ja siten eivät pysty rikastuttamaan naapurikoivikon luontaisen koivun perimää joka kukkii eri aikaan.

    Monet hiemankaan etelämpää tuodut alkuperät jäi viime syksynä täyteen lehteen talveksi.

    Rukopiikki 18.1.2024, 13:59

    Ruotsissa tuntuu nyt olevan kova koivunistutusbuumi päällänsä. Visakoivuakin istutetaan. Oliko niin että luontaista visakoivua oli eniten Valko-Venäjällä. Korjatkaa joku paremmin tietävä?

    Gla 18.1.2024, 16:35

    Siemenviljelyksillä yritetään estää ulkopuolinen pölyttyminen, mutta viljelyksen puut eivät ole klooneja.

    Rukopiikki 18.1.2024, 16:45

    Yllättävän paljon on metsissä hieskoivutukkeja. Siksi hieskoivun sorsiminen ihmetyttää. Parhaat hieskoivuyksilöt kasvaa hyvin. Jos on täystiheä luontainen hieskoivikko niin siitä saa kasvatettua laatuharvennuksilla hyvän metsän. Mutta paljon on kyllä koivuja joista ei voi kukaan varmuudella sanoa onko hies, raudus vai sekarotuinen.

Esillä 10 vastausta, 7,571 - 7,580 (kaikkiaan 8,877)
1 2 3 … 757 758 759 … 886 887 888