Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 7,551 - 7,560 (kaikkiaan 8,877)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Kurki

    Rukopiikki: Mitä on puusta tehtävät pikäkestoiset tuotteet. 60 ja 70 luvun rakennuksia puretaan laajasti. Jos mänty olisi 60 luvulla jätetty kaatamatta

    Puutuotteiden nielu lasketaan niiden varaston lisäyksen ja vanhimmasta päästä varaston purkautumisen erotuksena.

    Vuonna 2021 puutuote CO2-varasto kasvoi -25,2 Mtn ja varastoa purkautui +21,5 Mtn eli puutuotenielu oli -3,6 Mtn.

    Eipä noita vanhoja rakennuksia nyt kovin paljoa näe lahoamassa, mutta pitäisikö kaikki purettavat puurakenteen lailla määrätä käytettäväksi joko bioenergiaksi tai haudattavaksi pohjaveden alapuolelle. Poltossa ne laskettaisiin fossiilisten korvaajaksi ja saataisiin varaston kasvu kokonaan nieluksi, joka olisi merkittävä.

    https://www.luke.fi/fi/seurannat/maatalous-ja-lulucfsektorin-kasvihuonekaasuinventaario/kasvihuonekaasuinventaario-2021-maataloussektorin-ja-maankayttosektorin-nettopaastoihin-ei-merkittavia-muutoksia-verrattuna-joulukuussa-2022-julkaistuihin-ennakkotietoihin

    Nostokoukku

    Ihmisen luonnonkäyttö muuttaa ensisijaisesti ymöäristötekijöitä, ei niinkään evoluutiota. Ennen uskottiin, että kirahville on venynyt pitkä kaula koska se aina kurkottelee ravintoa puiden ylimmiltä oksilta. Sitä kurkottelua pidettiin evoluutiota. Ei vielä ymmärretty että pitkäkaulaisempi kirahvi on paremman ravinnon takia vahvempi, välttyvät paremmin saalistukselta ja saa vahvempia jälkeläisiä jotka taas siirtävät pitkäkaulaisuuden perimää jälkeläisiinsä. Se on evoluutiota, perimän muuntelua ja luonnonvalintaa. Kehonrakentaja, joka on kehittänyt massiiviset lihakset harjoittelulla, proteiinien ylensyönnillä ja hormoonitankkauksilla saa aivan normaaleja tai ruipeloita lapsia. Ei synny valmiita punttipaavoja. Jos lapsi on isänsä näköinen ovat kysymyksessä perintötekijät, jos taas naapurin näköinen, kyseessä ovat ympäristötekijät.

    A.Jalkanen

    Tarkoitin ihmisen luonnonkäytön evoluutiovaikutuksella esimerkiksi sitä että metsänhoidossa tehdään valintaa puuyksilöiden välillä ja metsästyksessä eläinyksilöiden välillä. Valinnan vaikutus olisi selkeä ja nopea esimerkiksi jos jatkuvassa kasvatuksessa hakattaisiin aina suurimmat puut pois ja jätettäisiin pienimmät kasvamaan – ilman että jätettäisiin isoja puita siementämään. Samaan tapaan vaikka valkohäntäpeurapopulaatiossa saataisiin muutamassa sukupolvessa aikaan muutoksia jos alettaisiin valita sukua jatkamaan jääviä jonkin rakennepiirteen perusteella. Yksi selkeä esimerkki ihmisen evoluutiovaikutuksesta on tarhakettujen jalostus. Venäjällä sitä muistaakseni kokeiltiin ja huomattiin että villi luonnosta otettu kettupopulaatio muuttui muutamassa sukupolvessa kesyksi kun sukua jatkamaan valittiin aina kesyimmät yksilöt.

    Rukopiikki

    Eikös sitä siitepölyä tule ilmassa. Tätähän käytetään perusteena että jalostettuihinkin metsiin tulee pölytystä ulkopuolleta niin geneettinen monimuitoisuus säilyy.

    Uroksia pitää olla aina populaatiossa niin pajon että vain suurimmat ja vahvimmat pääsee lisääntymään. Muuten se kanta alkaa kääpiöityä.

    Kalakannat voi kääpiöityä alamittojen takia. Suurimmat kalastetaan aina pois ja ehtii hädin tuskin kerran kutea. Sitten jos alamittaisissa on niitä jotka pysyvät kutemaan jo alamittaisena niin ne saavat valtavan valintaedun ja näiden määrä lisääntyy. Ei kannata kasvaa isoksi verkon silmään tarttuvaksi tai mitan täyttäväksi. Tämä on mahdollista. Jossainhan on käytössä kalastuksessa ns välimittakäytäntö tai ylämitta alamitan sijaan.

    Nostokoukku

    A.J. Mielestäni mainitsemasi esimerkit ovat ihmisen tekemää ympäristötekijöiden peukalointia. Evoluutio on perinnöllistä muuntelua ja luonnonvalinta. Naalille on kehittynyt valkea talviturkki sen takia, että valkoturkkiset jäivät varmimmin henkiin jatkamaan sukua. Ei sen takia, että ihminen himoitsi sen kaunista talviturkkia. Naalin paluu tuntureille on vaikeutunut koska kettu on alkanut hyödyntämään ihmisen tuntureille levittämää roskaa. Evoluutio ei ole sopeuttanut kettua naalin entisille elinalueille. Jos ihminen himoitsee mahdollisimman suuria hirven- ja peuransarvia ja säästää tarkoituksella suurisarvisia jatkamaan sukua, se on ympäristötekijöiden aiheuttamaa manipulointia. Mielestäni ei evoluutiota. Keintekoisissa olosuhteissa eläneet ketut muuttuvat epäilemättä kesyiksi, ei siihen montaa sukupolvea edes tarvita. Taas on kysymyksessä ihmisen peukalointi. Mielestäni ei evoluutiota. Evoluutio on perinnöllistä muuntelua ja luonnonvalintaa. Ihminen ei tavoitteineen ja toimenpiteineen kuulu luontoon, on tulokas- tai peräti vieraslaji.

    Rukopiikki

    Kyllä minun mielestä ihminen on osa luontoa. Ilman ihmistä voisi täälläkin olla mammutteja ja villasarvikuonoja, jättiläishirviä, visenttejä ja paljon erilaisia kasvinsyöjiä nykyisten lisäksi ja maisemat voisivat olla laidunnuspaineen takia hyvinkin avoimia. Ehkä sankat metsät ovatkin seurausta siitä että ihminen saalisti suuret kasvinsyöjät sukupuuttoon niin avoimet maastot metsittyivät pohjoisessakin.

    Nostokoukku

    Ihminen on todettu syyttömäksi jääkauden jälkeen esiintyneiden jättiläisten sukupuuttoon. Silloinen lämpöaalto muutti niiden laitumet, kuivat arot, ensin pensaikoiksi ja sitten metsiksi. Jättiläisiltä loppui niiden tarvitsema ja hyödyntämä ruoka.

    Rukopiikki

    Siitä on kiistelty kauan ja varmasti kiistely ei lopu että mikä oli syynä sukupuuttoon. Voihan se olla tekijöiden yhteisvaikutuskin.

    Eikös niitä ollu tutkimuksia joissa oli todettu avoimien maastojen olleen yleisiä ja pähkinäpensas siten yleinen kasvi koska maastot pysyivät laidunnuksen takia avoimina eivätkä metsittyneet liikaa. En muista nyt mistä tästä luin. Varmasti löytyy kun etsii. Jotkut venäläiset on sitä mieltä että siperiakin metsittynyt koska suuret nisäkkäät puuttuu.

    A.Jalkanen

    Ehkä Nostokoukku on tässä oikeassa: se ei ole määritelmän mukaista eli ”luonnonvalintaa” jos ihminen sitä tekee. Kuitenkin ihminen on yksi lajinkehitykseen vaikuttava voima, suoraan yksilöitä valitsemalla tai epäsuorasti ympäristötekijöitä muokkaamalla. Mietitään vaikka luonnoneläinten elinympäristöjen kaventamista ja muuttamista, vieraslajeja tai ilmastonmuutosta – aika paljon ja moneen vaikutamme.

    Nostokoukku

    Kun eurooppalaiset saapuivat Etelä-Amerikkaan, viidakoiden alkuperäisväestöstä kuoli tuhka- ja isorokkoon 90%. Mitäpä tuosta, mitäpä eivät olleet hankkineet vastustuskykyä noihin tauteihin. Evoluutioko toimi?  Nyt ollaan huolissaan Amazonin sademetsien polttamisesta pihvikarjan laitumiksi ja kokaiiniviljelmiksi. Aivan suotta, sehän on vain evoluutiota. Kauko-Idässä kasvatetaan valtavilla plantaaseilla meidänkin yhtiöiden ostamaa öljypalmua. Viidakko ja sen eläimet ovat joutuneet väistymään. Olisi jo aika oranginkin sopeutua ennenkuin tulee sukupuutto. Antaisi vain evoluution viedä mennessään niin hyvin pärjäisivät.

Esillä 10 vastausta, 7,551 - 7,560 (kaikkiaan 8,877)