› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 7,461 - 7,470 (kaikkiaan 8,873)
1 2 3 … 746 747 748 … 886 887 888

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Sent on: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Makarov 13.1.2024, 10:02

    Tuo oli kans hyvä siinä opuksessa koskien hakkuun keskeyttämistä. ”kuljettajalle voi kertoa ymmärtävänsä, että häntä tympäsee.”

    A.Jalkanen 13.1.2024, 10:30

    Rane: koska monimuotoisuuden lisääminen on myös tärkeä tavoite? Kaikki ei ole alisteista ilmastonmuutoksen torjunnalle. Jos olisi, niin silloinhan lopetettaisiin hakkuutkin ja jätettäisiin metsät hiilinieluiksi.

    ”Luonnontilaisen kaltaisia, runsaslahopuustoisia ja suojeluarvoiltaan merkittäviä metsiä ei pidäkään niiden harvinaisuuden vuoksi hakata enää lainkaan.”

    ”tehostetun luonnonhoidon alueet voisivat kattaa esimerkiksi 20 % metsäpinta-alasta”

    Artikkelissa:

    Petri Keto-Tokoi, Matti Koivula, Timo Kuuluvainen, Henrik Lindberg, Pekka Punttila, Ekaterina Shorohova, Ilkka Vanha-Majamaa. (2021). Säästöpuumetsätaloudella monimuotoisuutta talousmetsiin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli 10541.

    Aiemmin pohdittiin miksi Venäjän avometsätalous voi tuottaa monimuotoista metsää. Em. linkin artikkelissa on yksi selitys (ja kirjoitus on muutenkin lukemisen arvoinen):

    ”Luoteis-Venäjän niin sanotuissa ”epätäydellisissä” avohakkuissa jätettiin 1960-luvun ­ lopulle asti 10–40 % puustosta korjaamatta. Nykyään nämä metsät ovat uudistushakkuuikäisiä, eri-ikäisrakenteisia ja niissä on runsas ja monipuolinen lahopuusto. Oletettavasti myös niiden lajisto on monimuotoista. Koneen Säätiön tuella vuonna 2021 käynnistyvä lajistotutkimus näissä metsissä tulee selvittämään, mikä metsien monimuotoisuuden tila voisi olla Suomessakin, jos säästöpuustoa, mukaan lukien kaikki kuolleet puut, jätettäisiin enemmän. Luoteis-Venäjän puunkorjuuta on sittemmin tehostettu. Hakkuualojen koko on nykyään kuitenkin enintään 50 hehtaaria ja niille jätetään säästöpuiden lisäksi 20–25 isoa siemenpuuta hehtaaria kohden, eikä niitä myöhemmin korjata. Säästöpuiden määrä vaihtelee runsaasti, mutta pelkästään siemenpuiden tilavuus on noin 15–25 m3 ha–1. Energiapuun korjuuta ei tehdä, vaan hakkuutähteet kootaan usein yhteen ja poltetaan. Luultavasti nämä käytännöt mahdollistavat metsien monimuotoisuuden säilymisen suomalaista metsänhoitoa paremmin.”

    Timppa 13.1.2024, 10:46

    Edelleenkin ihmettelen, mitä ihmettä siinä lahopuussa on, että sitä pitää ehdoin tahdoin hankkia.  Sehän on metsien kuollutta jätettä.  Nyt tullut tällainen ihmeellinen luontouskonto, että lahopuu on jotain erityisen pyhää.  Anteeksi Anneli tämä mielipiteeni.

    Kuten tiedämme Suomen luonto on pärjännyt hyvin viimeiset 200 vuotta vaikkei lahopuun pyhyydestä tiedetty yhtään mitään vaan sitä poltettiin, jos se saatiin kerättyä.

    Mitä enemmän metsiin kerätään lahopuuta, sitä enemmän jää puuta pois talouskäytöstä ja sitä enemmän on käytettävä fossiilisia raaka-aineita.   Ollaankohan kaksinaismoralisteja?

    Jos metsästä jotain erityisen erinomaista pitäisi hakea, niin se on tietysti hyvät taimikot.  Niissä on metsän, Suomen ja ilmaston tulevaisuus.  Ihan niin kuin taaperoikäisessä meikäläiseen verrattuna.

    A.Jalkanen 13.1.2024, 10:59

    Ei ole Timppa tarvetta pyytää anteeksi sivistynyttä keskustelua.

    Kuten tiedämme Suomen luonto on pärjännyt hyvin viimeiset 200 vuotta

    Tiedämmekö todella? Vaikka metsämme edelleen kasvavat se ei vielä todista että kaikki olisi hyvin. Vaikka ekosysteemimme ovat melko nuoria ja siksi yksinkertaisia verrattuna vanhoihin sademetsiin, emme voi olla varmoja etteikö monimuotoisuutta tarvittaisi ekosysteemin toimintakyvyn turvaksi, erityisesti ilmaston muuttuessa. Lahopuu ei ole jätettä vaan sitä tarvitaan maassa maaperäekosysteemin toiminnan turvaksi. Jos se ei toimi, ei kyllä kasva enää puutkaan!

    Metsuri motokuski 13.1.2024, 11:00

    Eihän se lahopuun määrä vaikuta meidän päivittäiseen elämään mitenkään. Ainakaan lyhyellä aikajaksolla. Onhan se myös niinkin että luonnon kiertokulkuun kuuluu myös lahopuuhun liittyvät lajikkeet jotka osaltaan ”ruokkivat” luonnon muuta kehityskulkua. Jos ihmiskunta haluaa pitää huolta luonnosta ja sitä kautta elämisen edellytyksistä maapallolla niin kaippa sen on koko kiertokulusta huolehdittava. Toinen asia on sitten nämä moraali kysymykset. Voiko ihminen päättää luonnosta sen mikä on tarpeellista ja mikä ei. Nämä ovat niitä eettisiä kysymyksiä joita timppakin voisi miettiä kun niitä muutamia säästöpuita joutuu jättämään.

    A.Jalkanen 13.1.2024, 11:04

    Monimuotoisuustoimet voi nähdä ikään kuin vakuutusturvana: ei ole ihan varma tarvitaanko niitä, mutta kun vaikuttaisi siltä että tarvitaan, niin on hyvä olla kuitenkin olemassa.

    arto 13.1.2024, 11:25

    <p>Monimuotoisuustoimet Eikö ne ole saksassa ja kanadassa  viety tappiin. Kummasakin maassa valtavat metsätuhot havupuut kuolee pystyyn. Samaa seurannut suomessa luonnonsuojelu alueilla. Valtavasti kuollutta vanhaa kuusta, Varmaan 10v päästä kaikki kuivia.</p>

    Timppa 13.1.2024, 11:25

    Lahopuu ei ole jätettä vaan sitä tarvitaan maassa maaperäekosysteemin toiminnan turvaksi. Jos se ei toimi, ei kyllä kasva enää puutkaan!

    Meidän mailta hakattiin haloiksi kaikki ”kasvunsa lopettanut” puu suuressa halkosavotassa (50 000 mottia) 1916-21.  En ole huomannut minkäänlaisia merkkejä, etteivät metsämme kasvaisi.

    Sama juttu entisillä kaskimailla.  Voi käydä vaikkapa katsomassa Muuramessa entisellä kaskimaalla kasvavaa Kuusimäen luonnonsuojelualuetta, jolla kasvoi Suomen suurin kuusi.

    Lahopuuhan on vain hiiltä, happea ja vetyä.  Niitä riittää ilmassa ja sadevedessä.  Maaperäekosysteemi tarvitsee oksia neulasia ja lehtiä. joissa ravinteet ovat.  Jos kaskea poltetaan useita kertoja samassa paikassa katoaa boori taivaan tuuliin.  Se on ainoa ongelma.

     

    reservuaari-indeksi 13.1.2024, 11:33

    Tinppa alkaa lähestyä ongelmien ydintä. Toistuva kasken poltto samassa paikassa oli ongelma Korean sodan aikoihin ja on edelleen tänä päivänä. Sitä pitäisi pyrkiä vähentämään, mutta marin ja janne ei tee mitään.

    Leena

    A.Jalkanen 13.1.2024, 11:38

    Timpan ym. metsät voisivat kasvaa vielä paremmin, jos sieltä ei olisi viety pois orgaanista ainesta niin paljon.

    Maaperätutkijoiden mielestä orgaanista ainesta tarvitaan ravinteiden pidättäjäksi ja maaperäeliöiden ravinnoksi. Jos ravintoa ei olisi tai se rajoittuisi vain oksiin ja lehtiin, systeemi köyhtyisi, eli sieltä jäisivät pois paksumpien ositteiden kuten kantojen lahottajat.

    Kannot pidättävät typpeä eli estävät sitä huuhtoutumasta pois sinä aikana kun taimien typen tarve on pieni. Jos miettii männyn kasvupaikkojamme, niin nehän ovat monesti ohutkunttaisia, eli orgaanisen aineksen määrä ei ole suuren suuri. (Siksi näillä alueilla ei suositellakaan kantojen nostoa.)

Esillä 10 vastausta, 7,461 - 7,470 (kaikkiaan 8,873)
1 2 3 … 746 747 748 … 886 887 888