Siis taas kerran:  Metsän hakkaamatta jättäminen kompensaatioksi ei lisää hiilinieluja tai -varastoja vaan vähentää.  Sama puumäärä hakataan muualta, jos kompensointikohteesta ei hakata.  Jos metsiä kasvatetaan vanhemmiksi, niin niiden tuhoalttius lisääntyy ja kasvu heikkenee.  Millään tavalla yhden maan yhdessä paikassa tehty hakkuusäästö ei siis vaikuta globaalisti muuten kuin heikentämällä hiilitilannetta.

Ymmärrän kyllä, että monet saastuttajat haluavat jatkaa saastuttamistaan maksamalla siitä.  Pääsevät ehkä halvemmalla kuin, jos aidosti vähentäisivät päästöjään.  Kummallista, että edes puhutaan näin yksinkertaisesta saastuttamishuijauksesta.  Päästöjä on vain alennettava.  Ei niitä voi panna täysin syytön metsäsektori kompensoimaan.  Sehän kaataisi koko alan, kun jo nyt vaikeuksissa oleva puuhuolto vaikeutuisi entisestään.  Tietysti myös maaseutu autioituisi, kun hakkuut vähenisivät.  Systeemillä olisi tosi laajat yhteiskunnalliset haitalliset seuraukset.

https://www.sll.fi/app/uploads/sites/105/2022/01/Lehdot-ja-METSO-ohjelma_IS.pdf

Nuo arvokkaat eliympäristöthän pinta-alaltaan 1,..3 % metsien pinta-alasta on esitelty jo Punaisessa kirjassa 2019, joissa ne uhanalaiset lajit pienen popun ja toisenalaisen ilmaston lajit ovat, jotka jo ovat hakkuiden ulkopuolella. Siitäkö nyt keskustellaan, löytyisikö niitä vielä lisää?

Tässä luettelo: Perinneympäritöissä 650 lajia (800 uhanalaiselle lajille uhka on Suomen luonto umpeen kasvamalla aukeat alueet, joka on Suomen luonnon tehtävä), lehdoissa 377, harjumetsissä 75, paahderinteissä 58, paloalueilla 25, soilla 120, vesissä 156, rannoilla 283, kallioilla 298 ja tunturipaljakoilla 309.

Kuten kirjoitin, niin tarkoitus on siirtää hyvää talousmetsää pois metsätalouskäytöstä.  Suomessa kaikki metsät noita paahderinteitä ym lukuun ottamatta kehittyvät samalla tavalla.   Siis tänä vuonna tehty aukko olisi ”arvokasta luonnonmetsää” 200 vuoden päästä, jos sille ei tehdä mitään.

Oleellista on, että Suomen metsäekosysteemi voi nykyään erittäin hyvin ja tuottaa myös sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia.  Miksi  toimivaa systeemiä pitää yrittää tietoisesti särkeä.

Oleellista kompensoinnissa on, kuten aina jankutan, että se pahentaa ilmastoa.  .

Sinä Anneli uskot ihmisistä vain hyvää.   Huomaa kuitenkin, että kateus on hyvin voimakas vaikutin ja metsäsektori on yleisen kateuden kohteena.  Ei luontojärjestöjä haittaa vaikka  muualla tulisi ongelmia, kun vaan metsäsektori kärsisi.

Osa meistä ei näe luontokatoa ongelmana mutta itse näen. Siinä mielessä uskon ihmisistä hyvää, että he voivat muuttaa mielipiteitään saatuaan lisää tietoa. Kaikki luontokato ei ole metsätalouden aiheuttamaa: tiedämme että esimerkiksi sähkön tuotannon aiheuttama metsäkato ja kaivoshankkeiden paikalliset vaikutukset voivat olla suuret. Vähemmän tunnettua ovat kemikaalien haitat joita Veli-Jussi on korostanut.

En usko että kateudella on asiassa suurta roolia vaan kyllä luontoväki uskoo olevansa hyvällä asialla samoin kuin tietysti ilmastoväkikin.

On tehty paljon työtä sen eteen että suuri yleisö ymmärtäisi metsän roolin molemmissa kysymyksissä oikein. Kirjoitustyössä Timppa on yksi parhaista Helsingin Sanomissa. Keskustelu jatkuu… Koneen säätiökin myönsi rahaa keskustelun analysoimiseen ja parantamiseen.

Ei se tieto muuta läheskään kaikkien käsityksiä.  Meidän ei tarvitsisi keskustella siitä kumpi hakkuumuoto on parempi, jos asia ratkaistaisiin tiedon perusteella.  Kun  korkeasti oppineet tohtorit ja professorit väittävät aivan huuhaata, niin kyllä siinä usko ihmisiin ja järjelliseen toimintaan menee.

Sama juttu kateudesta.  Kun lukee Hesarin metsäaiheisia yleisönosaston keskusteluja, niin kyllä moni sanoo, että metsänomistaja ei tee muuta kuin hakkauttaa aukkoja rahaa saadakseen.  Sillä kateudella saa helposti manipuloitua metsäaiheisia keskusteluja.  Toki sitä kateutta löytyy myös metsänomistajissa.

Olen edelleen sitä mieltä, että nykyisellä metsätaloudella emme pysty hävittämään mitään.  Päin vastoin.  Ongelma onkin ilmasto ja metsäkato.  Eivät entiset kaskenpolttajat tai määrämittahakkuilla isoja aukkoja tehneetkään pystyneet metsäluontoa hävittämään.