Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 7,431 - 7,440 (kaikkiaan 8,870)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Scientist

    Mieluimmin menisin positiivisen kautta. Eli hiilinielujen ja varaston kasvattamisesta korvattaisiin. Olisi jopa helppo laskea hiilen sidonnalle hinta. Tätä on muistaakseni Pihlainenkin ehdottanut aiemmin.  Nyt vaan on pääsääntöisesti niin  ettei se ole Suomessa mahdollista ns kaksoislaskennan vuoksi. Valtio ja EU ovat sosialisoineet hiilinielun.

    Ps. Aavistushakkuita kai tehdään sen vuoksi, ettei luottamusta ole eri tahojen välillä.

    A.Jalkanen

    Kyllä, mutta haittamaksujen kautta kanavoituisi rahaa haittojen tuottajilta hyötyjen tuottajille. Tarvittaisiin myös vähemmän verorahaa ennallistamiseen yms toimintaan jos sitä syntyisi markkinaehtoisesti.

    MTK järjestää torstaina webinaarin aiheesta (ennakkoilmoittautuminen viimeistään 10.1. keskiviikkona).

    https://www.mtk.fi/-/metsasta-tuloja-11012024

    isaskar keturi

    Ahlvikin ja Pihlaisen kirjoituksessa ei ole metsätalouden kannalta mitään uhkakuvaa. Heidän ehdotus tähtää maankäyttötavan muutoksen aiheuttamaan haittamaksuun, eli jos metsämaata raivataan rakennusmaaksi tai tuuli- ja aurinkovoimaloiden vuoksi. Hyvä uutinen – lakkaa holtiton metsien siirtäminen tehottomaan energiantuotantoon.

    Timppa

    Hiilivarastojen kasvattaminen merkitsee, että sama puumäärä hakataan muualla.  Pahentaa siis tilannetta, sillä eihän asia muutu mihinkään, jos rahaa siirretään taskusta toiseen.   Hölmöläinen luulee rikastuneensa, kun  löytää yllättäen sellaisesta taskusta rahaa, jossa sitä ei ollut ja tuhlaa sen.  Ei muistanut, että rahat olivat toisesta taskusta.  Juuri näin tyhmiä ovat hiilivarastojen kannattajat.

    Tässä minun mieliopiteeni Hesarissa:

    Pelkäänpä, että tuollaisesta maksusta tulee ns ”anemaksu”, joka siis oikeuttaa pilaamaan luontoa. Mennään vain ojasta allikkoon.

    Terveempi tapa olisi ehkä normittaminen. Kielletään metsän käyttö aurinkopaneelikentäksi. Edellytetään niin korkeita sähköpylväitä, että metsäkato pienenee. Edellytetään uudisrakennushankkeilta uusiutuvaa energiaa vähintään niin paljon, että kompensoidaan syntyvä luontohaitta. Kun näin toimitaan, niin raha menee oikeaan osoitteeseen. Siis luontokadon torjuntaan

     

    Nostokoukku

    Nyt on Timpan kanssa helppo olla samaa mieltä. ”Anekauppa” oikeuttaa rikkaat pilaamaan luontoa entistä enemmän, hyvin pieni prosentti aiheuttaa jo nyt valtaosan luonnon pilaantumisesta. Metsiä ei kannata hävittää aurinkokenttien tieltä Suomen kaltaisessa pimeässä ja lumisessa maassa. Panelien tuottoa kun seuraa, on hyvin tehotonta suurimman osan vuotta. Miksi sähköverkkoa ei voi kaivaa maahan. Pian Suomen yllä on kuin hämähäkin seitti sähköjohdoista. Vielä kun saataisiin kuoliaaksi vaiettu luxushuvi, turha lentely paikasta toiseen, loppumaan, niin oltaisiin jo oikealla polulla.

    Gla

    Onhan melkoinen määrä ilmajohtoja purettu ja siirretty teiden varsille maakaapeleiksi.

    Kurki

    Mikko Riikilä ja lajien uhanalaisuus.

    Blogi: https://www.metsalehti.fi/blogit/ideologiat-vievat-tiedetta/#5dfaa1a5

    A.Jalkanen

    Tuo on varmaan totta että tietous uhanalaisista on puutteellista, jos verrataan vaikka valtakunnan metsien inventoinnin tuloksiin puuston määristä. VMI-tuloksille saadaan laskettua myös epävarmuusmarginaalit – toisin kuin uhanalaistuloksille? Uhanalaisia saattaisi ehkä löytyä enemmän tavallisista talousmetsistä, jos niitä sieltä etsittäisiin systemaattisesti.

    Y-järjestöjen tekemien lajikartoitusten tehtävä lienee toisenlainen, eli tavoitteena on tunnistaa ne kohteet jotka olisi kiireellisintä suojella. Tällöin on perusteltua kohdistaa ponnistelut niihin metsiin, joissa uhanalaisia on eniten jäljellä.

    Kurki

    Lahokaviosammal olisi hyvä aihe Ylen MOT-ohjelmalle, mutta tuskin onnistuu, koska on väärää politiikkaa.

    Vantaalla ovat seisahtuneet myös Puu-Kivistön ja Lehmustontien asemakaavat, joista Uudenmaan luonnonsuojelupiiri valitti yhdessä Vantaan yhdistyksen kanssa. Piiri sai kumottua hallinto-oikeudessa lahokaviosammaleen siirtoluvan Espoossa. Kaikkien kolmen tapauksen oikeuskäsittelyt ovat kuitenkin vielä kesken.

    “Lahokaviosammalella on hyvin tiukka suojelun taso niin kutsutusti paperilla, mutta käytännössä sen suojelustatus ei kuitenkaan ole johtanut uusiin suojelupäätöksiin, kuten erityisesti suojellun lajin rajauksiin tai uusiin Natura-alueisiin,” kertoo Westerman.

    https://www.sll.fi/2020/11/23/pienen_sammalen_suuri_voima/

    Uusien todisteiden valossa Uudenmaan luonnonsuojelupiiri  ja Vantaan yhdistys joutunevat korvausvastuuseen aiheuttamastaan vahingosta korkojen kera.

    A.Jalkanen

    Kahtelen tässä webinaaria luonnonsuojelulain mukaisesta ekologisesta kompensaatiosta. Systeemi on vielä aika alkutekijöissään mutta esimerkiksi tuulivoimayhtiöt ja kaivosyhtiöt ovat olleet kiinnostuneita kompensoinnista. Maanomistajan kannalta menettely muistuttaa pysyvää suojelua, koska alueen heikentämiskielto jäisi yleensä pysyväksi. Erotuksena että korvaus ei tule julkisista varoista vaan pääosin yrityksiltä. Kauppaa voi käydä luontoarvot.fi-palvelussa.

    Hankkeessa on julkaistu mittarit joilla voi arvioida oman alueensa luonnontilaa.

    https://boostbiodiversityoffsets.fi/luontotyyppien-arviointimittarit/

Esillä 10 vastausta, 7,431 - 7,440 (kaikkiaan 8,870)