Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 7,321 - 7,330 (kaikkiaan 8,864)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Kurki

    Lapin erämaa-alueet

    Linkki: https://www.metsa.fi/maat-ja-vedet/suojelualueet/eramaa-alueet/

    Tietenkin metsänomistajalla on oltava lahopuuta valmiina, mihin sen lahopuulajin ympätyn tapin iskee kiinni ja hoidettava jatkumoa. Kuusen jatkumossa vain pitää seurailla, että tuhohyöteiset eivät pääse leviämään niistä, jolloin ne on kuorittava. Männyillä ja lehtipuilla ei ole tätä ongelmaa.

    Jättöpuuryhmäthän voisivat olla hyviä lahopuujatkumoja.

    A.Jalkanen

    Juuri näin on varmaan ajateltu homman toimivan että kun puita jätetään enemmän pystyyn, niistä syntyy aikanaan lahopuun  jatkumo. Männyllä on ihan oma kuoriaisongelmansa jonka aiheuttaja ovat ytimennävertäjät. Kuoleva tai heikentynyt pystypuu tai tuore kaatunut puu voi olla kuoriaisten kasvattamo.

    käpysonni

    Kun olin vielä nuori metsänomistaja ja maaseudulla suurin osa kyläkunnan  metsien omistajista oli paikallisia ja niistäkin suurin osa maanviljelijöitä, oli yleisasenne  se, että oli tärkeää korjata metsistä tarkasti KAIKKI  tuulenkaadot ja pystyyn kuivuneet.  Vastaavasti oli melkein häpeällistä, jos niitä ei ollut ajoissa korjattu. Kerran mullekin naapuripalstan omistanut vanha isäntä huomautti muutamasta loppukesän  tuulenkaadosta, joita en vielä lokakuun alkuunkaan mennessä ollut korjannut pois, johtuen siitä että en vaan ollut niitä huomannut, sen verran syrjässä kun olivat.

     

     

     

     

    Nostokoukku

    Kun olin keski-ikäinen metsätoimihenkilö ryhdyttiin jättämään jättöpuita, yleensä yksittäisiä tai enintään kolme ryhmään. Metsänomistajat sietivät niitä nipin napin pystyssä, mutta kun yksikin kaatui, se oli Valmetin renkaita ja taimikkoa säästämättä retuutettava ehdottomasti tienvarteen.

    Makarov

    <p>Näin se täälläkin toimi niin kuin Käpysonni kertoi. Tuossa likellä yksi silloinen maitotila joka omistaa metsää n.500ha hakkuutti veromuutoksen aikoihin n.20 vuotta sitten aika isoja aukkoja. Kun niillä oli vielä silloin puulämmitykset niin palkkasivat työttömyys varoilla useamman työntekijän jotka käytännössä keräsivät aukoilta kaikki isoimmat oksatkin polttopuuksi. Puita oli hirveät läjät. Omalla isälläkin joka on yli 80v. Metsän ykköstuote on edelleen polttopuu että sitä varmasti metsässä on riittävästi.</p><p>Onhan tilanne huomattavasti vuosikymmenissä parantunut mutta kun palstan kouluja käyneet ”viisaat” ei tunne historiaa niin on aika hankala asiasta asiallisesti keskustella.</p>

    suorittava porras

    Jotkut ostotoimihenkilöt saivat aikanaan kauppoja aikaiseksi tuulikaatojen avulla. Niitä sitten kerättiin vaivoja säästämättä ympäri tilaa moton ja ajokoneen voimin. Tuli pikkuisen puille hintaa. Oli otettava talteen puolilahotkin ,joista kuskiparat saivat kipakkaa palautetta tehtaan suunnalta. Oltiin kahden tulen välissä. Hyvän tahdon eleenä korjattiin erittäin kalliita puita ja saatiin palkaksi haukut urakoitsijalta huonosta tuotoksesta ja tehtaalta kelvottomasta laadusta. Onneksi ne ajat jäivät historiaan laatuvaatimusten kiristymisen ja monimuotoisuuden huomioimisen myötä ja korjuupomot laittoivat oston ojennukseen.

    Rane

    ”palkkasivat työttömyys varoilla useamman työntekijän jotka käytännössä keräsivät aukoilta kaikki isoimmat oksatkin polttopuuksi.”

    Mikä tämmöinen maitotilojen työttömyystuki oli?Ja hirveät läjät?

    A.Jalkanen

    Erittäin tuttua historiaa. Äitini noudatti mhy:n neuvoja pilkuntarkasti. Eli tuulenkaadot kerättiin polttopuiksi.

    No olisiko historiasta saatavilla nyt se oppi että lahopuuta (sis. kannot) kannattaakin jättää metsään, öttiäisten lisäksi ravinteiden pidätyksen avuksi.

    Gla

    ”kun palstan kouluja käyneet ”viisaat” ei tunne historiaa niin on aika hankala asiasta asiallisesti keskustella.”

    Voitko avata tätä, keitä nämä viisaat ovat ja annatko pari konkreettista esimerkkiä asiallisen keskustelun vaikeudesta?

    Kurki

    No olisiko historiasta saatavilla nyt se oppi että lahopuuta (sis. kannot) kannattaakin jättää metsään,

    Historia juuri opettaa tuon. Kannot ja hakkutähteet ovat riittäneet 95%:lle lahopuulajeista Suomen noin 5000 lahopuulajeista eikä mitään muuta lahopuuta metsiiole tarvittu eikä Suomessa laajoja suojelualueita tarvitaisi monimuotoisuuden ylläpysymiseski.

    Suomen uhanalaiset lajit, jotka ovat toisenlaisen ilmaston tai pienen popun lajeja, ovat jo suojeltuna pienalaisissa elinympäristöissä 1..3% metsien pinta-alasta eivätkä koskaan tästään runsastu.

    Männyn ytimennävertäjät ovat aiheuttaneet vain paikallisia tartuntoja eläviin mäntyihin esim mäntypuutavaran pinojen läheisyydessä tai sellutehtaiden ympäristöissä. Lieneekö yhtään puuta edes kuollut saati sitten lähtenyt laajempaa epidemiaa.

Esillä 10 vastausta, 7,321 - 7,330 (kaikkiaan 8,864)