Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 7,281 - 7,290 (kaikkiaan 8,864)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Petkeles

    Nythän taisi olla kyse planeetan edes välttävän elinkelpoisuuden tasoisista asioista eikä kestävästä kehityksestä.

    Jos avohakkaat mäen päältä kuusikon, jossa asui öttimöntiäisiä, niin tuhosit juuri mäen päällä kuusikossa asuneet öttimöntiäiset. Ne menivät siinä. Vastaavia ei ole missään muualla eikä tule. Vähän sama kuin räjäyttäisit jonkin valtion.

    Perko

    Korreloiko avohakkuu   kouluruokailuun?  Onko  60-luvulta muutettu   raakana tarjottavat salaattiruuat ja lihan puute kouluissa  haitanneet oppimiseen joka näkyy nyt pisa-tuloksissa? .  —Tärkeä käännekohta kehityksen nopeutumisessa oli vaihe, jossa esi-isämme siirtyivät liharuoan käyttäjiksi. Lihan syönnin alku oli merkittävä edistysaskel ihmisen evoluutiossa.   Tästähän oli jonkun tohtorin arvio aikoinaan.  Monipuolinen  ruoka on ja luonto kai antaa hyvinvointia ja jopa  herkistää oppimiskykyä.

    Visakallo

    Reva-Leena: ”Valtion, srk:ien, kuntien ja valveutuneiden yksityisten vastuulla metsien monimuotoisuudesta huolehtiminen on.”

    Miten Fingrid ja muut sähkönsiirtoa tekevät yhtiöt huolehtivat monimuotoisuuden turvaamisesta, rakentaessaan ja ylläpitäessään metsäalueita halkovia sähkölinjoja, jotka voivat olla kokonais-leveydeltään jopa yli 100 metriä? En ole näillä linjoilla nähnyt tekopökkelöitä, maalahopuita, riistatiheiköitä, liito-oravien linjan yli siirtymistä turvaavia puita tai -pylväitä, enkä mitään muitakaan vastaavia talousmetsissä olevia monimuotoisuutta turvaavia asioita.

    KeMeRat

    Kysymyksiä on aina hyvä kysyä. Miksi valailla ei ole turkkia?

    Gla

    Kaupungeissakin on kohtalaisen vähän lahopuuta, jos 70-luvun rivitaloja ei lasketa.

    reservuaari-indeksi

    Tuo on muuten totta. Siksi tällä palstalla on jo kehitetty hesalaisten kohdalle lääke. JSN ja kuseminen päijänne-t:n lähelle, ylä virran puolelle. Silleen ne assiit korjautuu. Ja l-suojelijoille kovemmat rankgaistukset.

    Reva-Leena

    (Rassi, yli tonni dollaria/viesti tulee kremlistä puhtaana, ei tartte viikossa montaa laittaa ;))

    Visakallo

    Jyväskylän kaupunki ja nyt myös seurakunta tekevät Jyväskylästä Suomen  lahopuupääkaupungin. Jyväskylän Yliopisto on varmasti ollut hartiavoimin näissä ponnisteluissa mukana. Helsingilläkin ollut ollut hyviä yrityksiä lahopuumetsien suhteen, mutta ei oikein pärjää pinta-aloissa Keski-Suomen pääkaupungille.

    Visakallo

    Reva-Leena varmasti tietääkin ja osaa myös kertoa meille, miksi vihreän siirtymän investoinnit on vapautettu luonnon monimuotoisuutta turvaavista toimenpiteistä?

    e-salo

    Jyväskylä on hokenut mantraa kuinka kaupungissa kaikki pyörii yliopiston ympärillä, kuinka erinomainen se on,  ja muita elinkeinoja ei oikeastaan tarvita. Seurakunnan on sitten ollut pakko lähteä samalle linjalle jotta kirkosta eroamiset pysyisi kohtuullisissa lukemissa.

    Kuitenkin Jyväskylän yliopistosta valmistuu etupäässä henkilöitä, jotka tyollistyvät julkiselle sektorille suhteellisen matalapalkkaisin töihin. Sen takia paikkakunnan elinkeinoelämä ei ole riittävän vahva jos vertaa esim. Tampereeseen, jossa on ollut teknillinen korkeakoulu vuosikymmeniä.

    Jyväskylän pohjoispuolella Äänekosken elinkeinoelämä on todella vahva. Metsägroupin modernit tehtaat, traktoreita maailman markkinoille yms. Äänekoskella myös ymmärretään että puut kuuluu kustata  tehtaalle jalostokseen eikä lahottaa pystyyn tai maahan.

    Gla

    En tarkoittanut kaupunkien lahopuilla pilattuja metsiä, vaan rakennettuja alueita. Eläiviä puita, usein ulkomaisia lajeja, on jokunen katujen varsilla ja puistoissa vähän enemmän sileäksi monokulttuuriksi parturoiduilla nurmikentillä. Kuolleet puut poistetaan tarkasti. Muu on aafalttia ja betonia. Jostain syystä suurissa kaupungeissa asuu suhteessa eniten luontoväkeä.

Esillä 10 vastausta, 7,281 - 7,290 (kaikkiaan 8,864)