› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 7,191 - 7,200 (kaikkiaan 8,863)
1 2 3 … 719 720 721 … 885 886 887

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Sent on: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • mehänpoika 21.12.2023, 22:51

    ”suorittavan portaan” ehdottama pilottihanke tulisi toteuttaa koko valtakuntaa koskevana jo seuraavalla jahtikaudella. Esittämäni ”puolueeton elin” voisi tehdä järjestelyt jahtisyksyn toteuttamiseksi.

    MMM:ssä on tähän saakka huolehdittu, että hirvenmetsästys kuuluu metsien virkistyskäyttöön nykysäädöksin mahdollisimman pitkään huolimatta kielteisistä vaikutuksista metsien monimuotoisuuteen, hiilensidontaan, riesaan maanteillä, metsissä sekä pelloilla .

    A.Jalkanen 21.12.2023, 22:53

    Luontopaneeli esittää nyt rohkeasti muutoksia metsätalouteen mutta ehdotuksista on pitkä matka lainsäädäntöön. Avohakkuiden kritiikkiin vastaisin ehdottamalla, että metsämaisemaa voidaan kehittää ilman avohakkuun rajoituksia lisäämällä kytkeytyneisyyttä ja peitteisyyttä sellaisilla tavoilla ja sellaisissa paikoissa missä siitä saadaan paras hyöty. Hakkuukiintiöitä ei tarvita, jos päätetään yhteistuumin että siirrytään hakkuiden maksimoinnista niiden optimointiin. Käytännössä tarkoittaa että metsäkakusta jaetaan osa muualle kuin teollisuuteen.

    Metsuri motokuski 22.12.2023, 06:18

    Nostokoukulla hyviä ajatuksia. Kyllähän kuusen istutus määrien kasvulle oli myös taloudelliset tekijät sekä taimien voimakas tarjonta yhtenä pääsyynä.  Meillä ei koskaan ole ollut hirviongelmia täällä kotiseudulla kun ovat kesälaitumia. Ei siitä huolimatta kukaan koivua istuttanut saatika mäntyä. Kuuselle kaikki vaikka oli puhdasta hiekka maata tai turvekangasta.

    Gla 22.12.2023, 07:31

    Yhteiskunta pyrkii ohjaamaan mm. lainsäädännöllä ja tukipolitiikalla metsätaloutta. Kuusen istutus ja hirvieläinpolitiikka ei ole mikään irrallinen saareke tässä suhteessa. Liikenteessäkin tehdään tiestöön parannuksia kolariherkissä paikoissa, vaikka tuskin yhtään kolaria on ajettu väärien liikennejärjestelyjen takia. Aina on kuljettaja vastuussa asiasta. Ihan hyvin voi siis metsätaloudessakin tunnustaa keinot sekä kannattavuuden, että ympäristöarvojen parantamisessa.

     

    Kurki 22.12.2023, 09:21

    Vuokko kertoo luonnosta vähän samoja asioita kuin Lähde maahisista.

    Missä siellä Vuokon kommentissa sellaista on, että olenko minä sen niin huonosti lukenut??

    Tarkennatko ne kohdat?

    Visakallo 22.12.2023, 10:40

    Eipä taida Petkeles nytkään vastata asialliseen kysymykseen. Eipä ole sitä tehnyt ainakaan 15 vuoteen.

    A.Jalkanen 22.12.2023, 10:46

    Luontopaneelin raportti

    Taulukko 1, s. 11. Lisätoimet metsissä ja soilla.

    Taulukko 2, s. 15. Kustannukset.

    Taulukon 2 mukaan merkittävimmät suorat kulut koituvat metsien lisäsuojelusta ja talousmetsien luonnonhoidosta. Nämä ovat korvattuina ihan ok. Lisäksi ennallistaminen tarvitsee paljon lisärahoitusta, kuten kosteikoiden perustaminen, mutta tämäkin panostus on perusteltua sekä vesiensuojelun että monimuotoisuuden kannalta.

    Sen sijaan huolta herättävät sellaiset rajoittavat toimet joita ei ehkä katsota korvattaviksi, kuten avohakkuun pinta-alan yläraja tai avohakkuun kielto turvemaalla. Kun katsoo meidän metsäkuvaa, se on pirstoutunut. Jos tehdään aina ja kaikkialla vain pieniä avohakkuita, ei synny suuria metsäkuvioita lainkaan. Ehkä katsotaan että peitteisen metsänkäsittelyn lisääminen korvaa tämän haitan.

    Jos jokaisessa maakunnassa pyritään saamaan oikeudellisen suojelun piiriin vähintään 30 prosenttia maa-alasta ja siitä kolmannes tiukkaan suojeluun, kannattaisiko sittenkin laittaa suuria pinta-aloja tuovat alueet kuten metsäsertifioinnin vesistöjen suojakaistat ja ojitetut turvemaat osittain suojeltuina lakiin?

    Vaikutus käytännön toimintaan riippuu siitä mikä noilla alueilla on sallittua. Ja mitkä olisivat ne tilanteet joissa esimerkiksi avohakkuu turvemailla olisikin sallittu, eli jos vaikka alue ei uudistu mitä sitten tehdään. Turvekankaiksi jo muuttuneita ohutturpeisia suotyyppejä kannattaisi varmaan kohdella omana osionaan, koska niissä ei turpeen hajoaminen ole enää ongelma.

    Tällaiset kirjaukset herättävät huolta:” tärkeät viheryhteydet, mukaan lukien suojelualueiden kytkeytyneisyyttä tukevat alueet, merkitään maakuntakaavaan” (s. 19). Mikä näiden alueiden oikeudellinen asema olisi, mikä olisi sallittua ja mikä kiellettyä? Entä korvaukset käytön rajoituksista?

    Luontopaneeli toteaa:

    ”Tämän työn kustannusarvioiden lähtökohtana on, että luonnon tilaa parantavista toimenpiteistä mahdollisesti
    koituvat tulonmenetykset korvataan maanomistajille.”

    Ohjelman hyväksyttävyys maanomistajien parissa riippuu siitä miten tulonmenetysten korvausten periaate ja vapaaehtoisuusperiaate toteutuisivat.

    https://luontopaneeli.fi/wp-content/uploads/2023/12/suomen-luontopaneelin-julkaisuja-4a-2023-suomen-luonnon-tila-ja-tulevaisuus-toimenpidekuilun-analyysi.pdf

    A.Jalkanen 22.12.2023, 11:13

    Luontopaneelin suositukset:

    • Varmistetaan, ettei kestävä hakkuutaso ylity maakunnissa.

    • Päivitetään metsälaki tukemaan metsäluonnon elpymistä.

    • Laaditaan ohjelma jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn osuuden kasvattamiseksi.

    • Lisätään maatalousympäristöissä monimuotoisia maisemapiirteitä

    • Kasvatetaan maatalouspolitiikan ekojärjestelmien, ympäristökorvauksen ja eläinten hyvinvoinnin osuutta maaseutuohjelman kokonaisrahoituksesta

    Gla 22.12.2023, 11:16

    Tämä on juuri tyypillistä omaan napaan tuijottamista. Luontopaneelin ei tarvitse huolehtia uusiutuvan kotimaisen raaka-aineen saatavuudesta.

     

    Jean S 22.12.2023, 11:37

    Milloinkas Anneli menee luonto- ja kuvausretkelle? Veikkaisin, että lahopuuta on kohteella yli sen 100 m3/ha.

    Sinänsä on varmaan niin, että eri metsätyypeillä lahopuuta on varmaan eri määriä, koska onhan niitäkin alueita, joilla ei tahdo olla elävääkään puuta tuota sataa kuutiota.

    Asiantuntemukseni eri riitä, mutta Nuuksiossa, Korouomassa ja tuolla Niipperissä liikkuneena olisin varovaisesti sitä mieltä, että näissä kohteissa, joissa täystiheästä kasvatusmetsästä pyritään siirtymävaiheen kautta etenemään vanhaan luonnonmetsään, lahopuuta tulee hetkellisesti jopa luonnottoman paljon, kun talousmetsänä hoidettu alue ränsistyy. Hiukan ounastelisin, että tasarakenteisen puuston itsevanheneminen tuottaa ikäänkuin rumempaa jälkeä kuin luontaisesti syntyneessä metsässä.

Esillä 10 vastausta, 7,191 - 7,200 (kaikkiaan 8,863)
1 2 3 … 719 720 721 … 885 886 887