Kotiaho ja kumppanit taitavat esittää tieteen näkökulman luonnon tilasta. Toki he esittävät toimenpiteitä asian parantamiseksi. Eivät he kuitenkaan päätä toimenpiteistä tilan parantamiseksi, se on politiikkojen tehtävä. Eihän luonnon tila oikein häävi ole, kai sen joutuu jokainen tunnustamaan. Jos lahopuun määrä on saatu nousemaan pari kuutiota hehtaarilla kahdessa vuosikymmenessä lähtötilanteen ollessa lähes olematon, ei voi oikein paukutella henkseleitä. On turha latoa Punaisen kirjan uhanalaisten pientä määrää tai vertailla puun kasvua puunkasvatusalueilla monimuotoisuuden mittarina. Toki insinöörin näkökulmasta mahdollisimman suuri kasvu voi olla pelkkä monimuotoisuuden mittari, vielä parempi jos rungot kasvaisivat neliön muotoisina. Puun kasvu ei voi meillä huonosti, luonto sen sijaan voi. Sen ovat tiedemiehet osoittaneet tieteellisin menetelmin.

Metsäkakusta pitää jakaa moneen tarpeeseen: teollisuudelle, monikäytölle, monimuotoisuudelle ja ilmastonmuutoksen torjunnalle.

Metsäkakun tärkein huollettava on ollut ensisijaisesti tehtaiden omistajien hyvinvointi. Viimeiset pari vuotta ovat tämän selkeästi osoittaneet kun venäläinen ”säätövoima” loppui.

Toistan taas itseni.

Nykyinen monimuotoisuus on  yhtä hömppää kuten  olen jo tuolla edellä kirjoittanut.  Minä ymmärrän monimuotoiseksi luonnon, jossa paljon erilaisia kasveja, hyönteisiä, selkärankaisia ym, jotka sitten aikojen saatossa muuntuvat ja sopeutuvat.  Nyt kuitenkin ylimmäksi luonnon tuotteeksi on nostettu kuollut aines.

Lahopuu on siis tuon prosessin jätettä, joka pitää hajottaa, jottei kaikki happi ja hiili keräänny maan päälle kuolleeksi hajoamattomaksi massaksi.  Tällöinhän lopulta kaikki ilmakehän happi sitoutuisi siihen ja elämä loppuisi.

Lahottajasienten tehtävänä on suorittaa tuo prosessi.  Samaa tekevät nykyiset jätteenpolttolaitoksetkin, jotta emme hukkuisi jätevuorien alle ja toisaalta saisimme jätteestä erotettua hyödyllisiä raaka-aineita.   Emme palvo jätteenpolttolaitoksiamme.  Miksi meidän pitäisi palvoa toisella tavalla tehtyä jätteen käsittelyä?

Tähän lahopuuhömppään pitää saada tolkkua, koska se tulee aiheuttamaan jatkuvasti lisääntyviä päästöjä ja heikentämään hiilinieluja.  Aivan kuten ne Annelin linkittämät Luken tutkijat kirjoittivat.

On metsässä yksi tai 50 lahopuuta, niin  varmasti niistä löytyy samat sienet, jos olot ovat samanlaiset.   Sienien puolesta ei tarvitse olla huolissaan.  Sen verran jätetään pökkelöaineksia, että hömötiaisetkin löytävät kodin, jos saavat olla rauhassa.

Tuosta metsien suuremmasta monikäytöstä en ole Lapin eteläpuolella innostunut.  Nykysysteemi riittää.   Hiilipäästöjä aiheuttavan turismin vuoksi metsiä ei saa uhrata.   Minua inhottaa ajatuskin, että metsien rauhaa häirittäisiin  jatkuvasti matkailijoiden takia.  Sitten alkaisi tulla todellista luontokatoa.

Metsien virkistyskäyttö kuuluu metsien sosiaaliseen kestävyyteen. Virkistyskäyttöön kuuluvat luontomatkailun lisäksi mm. metsästys, marjastus, sienestys ja kaikki luontoharrastukset suunnistuksesta lähtien. Vain hirvenmetsästyksellä nykysäädöksin on muihin metsänkyttömuotoihin verrattuna todellinen haitta metsän monimuotoisuudelle, hiilensidonnalle sekä puuntuotannolle. Onhan hirvieläinten kaatolupapolitiikasta johtuva hirvieläinten suuri määrä ohjannut jo pitkään puulajin valintaa kuuselle, mikä kuitenkin koivua ja mäntyä huonoimmin kestää ilmaston lämpenemistä johtuvia metsätuhoja.