› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 7,141 - 7,150 (kaikkiaan 8,863)
1 2 3 … 714 715 716 … 885 886 887

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Sent on: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • suorittava porras 20.12.2023, 12:04

    Ennallistamista 1950-luvun tasolle on tarjottu lääkkeeksi ilmastonmuutokseen. Yksi pieni juttu vain on jäänyt vaille huomiota. Mikä olisi maallemme koituva lasku hiilensidonnan puolittumisesta ,jos puuston määrässä pyritään 70 vuotta sitten vallitsevaan tilanteeseen kulutuksen pysyessä nykyisellä tasolla? Kulutustahan ei edes yritetäkään suitsia , ainoastaan metsänomistajaa arvostellaan ,kun hän uudistaa jo kasvuaan hidastavaa ja sen myötä heikommin hiiltä sitovaa metsäänsä. Metsänomistaja tekee kuitenkin työtä ilmaston hyväksi ,mutta muut vain kuluttavat ja aiheuttavat häiriöitä ilmastoon.

    Gla 20.12.2023, 12:20

    ”Tarvitaanko ihmisen tekemiä aukkoja monimuotoisuutta kohentamaan, kun luonto tekee – ihan tutkijoiden todistuksenkin mukaan – itsekin metsämosaiikkia?”

    Ei tarvita, motiivi aukkojen tekoon on muualla. Siitä voi keskustella, millaista vahinkoa kuluttajien puuperäisten tuotteiden kysyntä luonnolle aiheuttaa.

    Kurki 20.12.2023, 13:19

    Kyllä nuo Laajavuoren luonnon aukot pitää siistiä. Ovat silmään rumia verratauna ihmisen tekemiin.

    JMa 20.12.2023, 16:57

    <p>Espoossa(kaan) ei tykätä lahopuusta:</p><p>https://www.lansivayla.fi/paikalliset/6423002</p&gt;

    hemputtaja 20.12.2023, 17:38

    <p>Lainaus JMa: ”Espoossa(kaan) ei tykätä lahopuusta:” https://www.lansivayla.fi/paikalliset/6423002</p&gt”;</p><p>Ei auennut tuo linkki. Punkkaan Espoossa ja täällä on paljon metsää ja sen pirstaleita, joita tietenkin sanotaan ulkoilualueiksi.</p><p>Lahoa niissä riittää, mutta ei ainakaaan meikää häiritse. Käskee mennä sinne vitikkoon kahlaamaan ja punkkeja pyydystämään. Polkuja ja reittejä kun riittää niitäkin.</p>

    Timppa 20.12.2023, 20:12

    Näyttää olevan  kuumaa kamaa tuo Luontopaneelin vastine.  Tällaista palautetta sain  nimimerkki saffelta:

    On käsittämätöntä, kuinka moni impivaaralainen ei osaa lukea, vaan elelee denialismin pehmeässä, pimeässä kehdossa ja kaiken lisäksi heittäytyy oppositioon pelkkää tyhmyyttään ja avohakkaa ihan huvikseen metsänsä, kun uutta tutkimustietoa julkaistaan.

    Täytyy sanoa, etteivät normaalit tämän palstan kirjoittajat ole päässeet vielä tuolle tasolle.

    Metsuri motokuski 20.12.2023, 20:28

    Totta. Mitenkä tuon tasoisten kanssa saa järkevän keskustelun aikaan. Kerran innostuin kanssa väitteleen yhden WWF:n porukan kanssa. He vertasivat suomen metsän hoitoa ja kasvatusta sademetsien kasvuun ja niiden uudistumiseen.

    suorittava porras 21.12.2023, 10:43

    On erittäin suuri ristiriita ,että suojelua ja hakkuiden rajoittamista tarjotaan ratkaisuksi hiilensidontaan. Suojeltu metsä on pysyvä päästölähde jo muutaman vuosikymmenen kuluessa. Talousmetsissä vaihe ,jossa metsä sitoo vähemmän hiiltä ,kun luovuttaa, on väliaikainen ja lyhytkestoinen.

    Tilannetta voi peilata esimerkiksi 300 eteenpäin. Mikä on suojellun metsän ja aktiivisessa käytössä olleen metsän sitoman hiilen määrä tuolla aikavälillä päästöihin verrattuna? Aktiivikäytössä oleva asianmukaisesti hoidettu metsähehtaari tuottaa tuona aikana puuta keskimäärin 10 kiintikuution vuosivauhdilla suojellun alueen puustopääoman laskiessa tasaisesti koko ajan. Lopputulema suojellulla alueella korkeintaan sata kiintoa hehtaarilla elävää puuta. Tuona aikana talousmetsä on tuottanut 3000 kiintomottia käyttökelpoista puuainesta ja saman määrän lahoavaa kantojen ja hakkuutähteiden muodossa. Vaatimattomammalla osaamisella päädytään puoleen tästä ,mutta sekin kepittää suojeltujen metsien hiilensidonnan moneen kertaan. Ainakin luku on positiivinen.

    A.Jalkanen 21.12.2023, 10:56

    Juuri näin, suorittava porras. Juuri tätä olen koettanut selittää vaihtelevalla menestyksellä Hesarin lukijoille (äskettäisiä esimerkkejä Metsien hiilinielu -ketjussa). Aivan lähivuosina selvitään EU-sitoumusten kanssa paremmin, jos ei pyritä aivan maksimaaliseen hakkuupoistumaan. Suojeltavan alueen tuleva hiilensidonta riippuu paljon siitä tuleeko laajoja uudistavia tuhoja. Yleensä luonnontilaisen kaltainen metsä ei käänny hiilen lähteeksi ilman niitä, vaan säilyy vähintään pienenä nieluna, ja ovat maaperältään monesti isoja hiilivarastoja. Joidenkin mielestä myös hiilivarastoja tulee säilyttää, mutta niistä ei EU eikä IPCC palkitse nykyisillä laskentasäännöillä mitenkään.

    Metsuri motokuski 21.12.2023, 11:34

    Käykö tässä niin että metsän monimuotoisuuden tavoitteet ja maksimi hiilensidonta lyövät toisiaan kintuille tai termit menevät metsissä sekaisin ? Se että metsästä halutaan maksimi hiilensidonta niin tehokkaasti kasva nuorehko metsä olisi paras. Mutta kun tavoitellaan metsän mahdollisimman hyvää monimuotoisuutta tuleekin vanhojen metsien suojelu ja huonosti kasvavien soiden ennallista tärkeimmäksi tavoitteeksi. Välillä tuntuu että suurelta yleisöltä menee nämä kaksi tavoitetta sekaisin.

    Esim jk metsien osalta varmaan metsien monimuotoisuus on eniten puoltava asia mutta parhaasta hiilensidonnasta kun mietitään verrattuna kasvavaan jaksottaiseen taimikkoon niin tilanne voi mennä jaksottaista suosivaksi

Esillä 10 vastausta, 7,141 - 7,150 (kaikkiaan 8,863)
1 2 3 … 714 715 716 … 885 886 887