Meillähän yli 90 % metsätiloista on jomman kumman sertifikaatin piirissä. Sertifikaatia muuttamalla saadaan tavoite helpoiten saavutettua. Hyvänä lisänä on kansalliset suojeluohjelmat (metso ja jne) sekä metsänomistajien omat suojelutoimet. Tietenkin metkan tapaisilla tuilla on myös ohjaava vaikutus. Uskon että tilanne ei ole niin synkkä kun kotiahon vastineesta voisi ymmärtää. Eikä tämä taida kenellekään ole liian ylivoimainen pesti hoitaa. Uskon että nykyajan metsänomistajat ovat huomattavasti enemmän luontotietoisia kuin aiemmat omistajat ovat olleet.

Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/luontopaneelin-vastine-seppo-vuokon-kirjoitukseen-luontokato-on-yha-kaannettavissa/#5dfaa1a5

Ja minä vastaan Luontopaneelille.

Kirjoituksessa väitetään myös, ettei luontokadon olemassaoloa ole tutkimuksin osoitettu. Luontokato eli luonnon köyhtyminen tarkoittaa luonnonvaraisen elämän hiipumista maapallolta ihmistoiminnan seurauksena.

Seppo Vuokko tarkoittaa ettei Suomessa ole luontokatoa. Miksi Luontopaneeli ei ota kantaa Suomen luontokatoon? Puhuu vain maailman luontokadosta.

Suomen viimeisin uhanalaisuusarviointi valmistui vuonna 2019, ja sen mukaan 11,9 prosenttia Suomen arvioiduista lajeista on uhanalaisia, eli niillä on vähintään korkea todennäköisyys hävitä Suomesta.

Viimeisimmässä uhanalaisuusarviossa 109 metsälajilla havaittiin myönteistä ja 140 lajilla kielteistä kehitystä, eli tosiasiassa uhanalaisuus on metsissä merkittävästi lisääntynyt.

Suomessa lajien uhanalaisuus on pysynyt samana jo 30 vuotta noin 10%:ssa. Viimeisessä Punaisessa kirjassa 2019 oli tiehämmällä kammalla haettu 1000 lajia enemmän arviointiin kuin edellisessä, joista tietenkin löytyy enemmän uhanalaisia. Siitä tuo nousu vaivaiset 30 lajia enemmän kielteistä kuin myönteistä kehitystä verrattuna edelliseen Punaiseen kirjaan 2010.

Yhtään lajia ei ole kadonnut viimeisten 40 vuoden aikana metsätalouden vuoksi, sillä nämä kadonneet 6 lajia (hammasleukakääpiäinen Ahvenanmaalta, tammikairo ja täplähaiskiainen Turun Ruissalosta ja tammihiiri) ovat lehtojen tulokaslajeja toisenlaisesta ilmastosta, jotka siellä ovat elinvoimaisia, mutta Suomen luonnossa eivät menesty.

Metsätalous on Suomen suurin luontokadon aiheuttaja. Se on ensisijainen syy 733 lajin uhanalaisuudelle ja yksi uhka 1 420 lajille.

Kaikista Suomen uhanalaista 2667 lajista  2330 lajia on jo Suomen luonnon hoidossa metsälain ja sertifikaattien mukaan hakkuiden ja metsien käsittelyn ulkopuolella seuraavasti: perinneympäritöissä 650 lajia (800 uhanalaiselle lajille uhka on Suomen luonto umpeen kasvamalla aukeat alueet, joka on Suomen luonnon tehtävä), lehdoissa 377, harjumetsissä 75, paahderinteissä 58, paloalueilla 25, soilla 120, vesissä 156, rannoilla 283, kallioilla 298 ja tunturipaljakoilla 309.
Näillä pienalaisilla alueilla 1..3 % pinta-alasta yhteensä on 2330 uhanalaista lajia, jotka ovat olleet jo vuosikymmeniä Suomen luonnon hellässä hoidossa ja ovat edelleen uhanalaisia. Eikä mitään parannusta ole tapahtunut vuosikymmeniin.

Suomen luonto on suurin uhkatekijä n. 800 lajille umpeenkasvamisen vuoksi ja lisäksi uhka kaikille toisenlaisen ilmaston lajeille, jotka sinnittelevät uhanalaisina Suomen ankarassa ilmastossa.

Talousmetsien uhanalaisia lajeja, joissa mukana vanhat metsätkin, on sitten n. 330. Näistä 330 lajista suurin osa on lahopuuriippuvaisia ja ovat joko pienen populaation lajeja tai toisenlaisen ilmaston lajeja, joille metsien lisäsuojelu ei tuota mitään tulosta.
Lahopuusta riippuvaisia lajeja on Suomessa n. 5000, joista vain 5% eli 250 kpl on uhanalaisia eli viime vuosikymmeninä lahopuutakin on ollut ihan kiitettävästi 95%:lle lajeista.

Sitten vielä luontotyyppikadosta. Ei kai kukaan tervejärkinen ala väittää että 70% tuoreista kankaista on uhanalaisia, kun siellä ei ole riittävästi lahopuuta (jota kuitenkin ollut) ja niitä on puolet koko Suomen metsäalasta tai että kuivat kankaat ovat uhanalaisia, kun ne ovat typpilaskeuman vuoksi nostamassa luokkaansa parempaan luokkaan kuivahkot kankaat.

Suomessa ei ole ollut viimeisten 50 vuoden aikana luonto-eikä lajikatoa.

Siksi, että niillä on sellainen uskonto.  Kuten tiedämme uskovaisen ajattelua ei saa muutettua.

Kun  katsoo millaiseen hömppään Koneen Säätiö kylvää rahaa, se vahvistaa asian.

Husq165R on jälleen lähes 100% oikeassa! Minäkin olen sitä mieltä, että ei ole kovin järkevää, että maisteri tai tohtori tekee työtä, johon riittää ja soveltuu paremmin peruskoulu ja keskiaste. Meillä riittää näitä elämästä ohi koulutettuja jopa tälle palstalle.

En tiedä onko muita tutkijoita kuin minä kun lymyillään nimimerkkien takana. Enemmän saisi olla. Eläkkeellä olevilla olisi aikaa.