Ihanko oikeasti uskot tuon ymppäyksen olevan tarpeen normaali tilanteessa? Ei apilaan eikä virnoihin lisätä ymppejä, toisin kuin esim. mailaseen. Eikä mailanenkaan tuota vaadi, jos on  aiemmin ollut viljelyssä.

Minä en oikein ymmärrä metsätalousyrittäjänä miksi sitä lahopuuta pitäisi hulluna olla talousmetsissä? Eikö se riitä että sitä tulee luonnonsuojelualueille automaattisesti kun niitä ei hoideta. Suomen talousmetsistäkin taisi olla n.30% metsiä joissa ei oltu tehty mitään metsänhoitotöitä 25 vuoteen tai yli. Pinta-alaltaan siis aika paljon niin varmasti monimuotoisuutta näissä riittää kun vain menee käyskentelemään niihin. Vaikka epäilen että moni täälläkin vouhkaaja ei taida silti mennä.

Minua kiinnostaa edelleen, mikä kaikki puuaines lasketaan metsissä lahopuuksi? Lasketaanko mukaan harvennuksissa syntyneet kannot? (Ne eivät poistu päätehakkuun jälkeen kannonnostossakaan) Entä maassa olevat jo osittain lahonneet ja paksun sammalen peittämät rungot ja latvukset? Entä turvemaiden pinnan alla, turpeen sisässä olevat vanhat kannot ja rungot? Oma kokemukseni on, että ns. tehohoidetuissa metsissäkin on  näitä em. puuaineksia huomattava määrä. Kun viimeksi kerroin tästä, repesi kevytnimimerkeissä suoranainen pilkkariemu. Tulinko silloin vahingossa osuneeksi arkaan kohtaan?

Leena on kuumeessa, mutta hyvässä kotihoidossa.

Kyllä osuit arkaan kohtaan. Me ihan peljätään noita sinun kirjoituksia. ☺ Mutta hyvä että sinua ei ole hetkauttanut vaikka k-nimimerkit on sulla mielessä viimeisenä illalla ja ensimmäisenä aamulla.

Naureskelut liittyi kertomiisi lahopuun määrin metsissäsi. Olit silloin ympäristömoodissa.  Viikon sisällä v-väli oli nollan ja 50m³ välillä /ha, taisi olla perus runkopuuta lahoamaan jätettynä pystyssä ja maassa. Melko tarkka sanamuoto ekassa lausunnossa oli ”koko tilalta ei löydy yhtään kuollutta puuta”. Siitä se sitten lähti elämään omaa e:sä.

Sama kosteikkojen kanssa: 5 kpl, ei sittenkään yhtään, eiku on niitä 7… Puun tuotannon alalta esimerkkejä on enemmän ”20 litraisista sata vuotiaan kuusikon ojittamisiin”. (Muista harhoista kärjessä Norjan ja Suomen yhdistyminen s:yyn mennessä.) Ne naurattaa tai ainakin hymyilyttää joskus niitä jotka huomaa. Rassi, assi ja tissu ei huomaa, niin niitä ei naurata.

♥ Kerttu

Kertulle tekisi hyvää vetää joskus takki niskaan pitkävartiset saappaat jalkaan ja lähteä Visakallon kanssa suo- ja metsäretkelle tutustumaan nykyaikaiseen metsätilaan, joka on tarjonnut elinkeinon päijät-hämäläiselle perheelle jo vuosikymmenten ajan. Olisi sitten vähemmän ihmeteltävää ja hihiteltävää. Sen toki tiedän, että Kerttu on oikeassa elämässä kovin ujo tyttö, vaikka täällä palstalla yltyykin jopa hieman riehakkaaksi. Ei vanhassa Visakallossa ole mitään pelättävää noin ujollekaan tytölle!