› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 7,061 - 7,070 (kaikkiaan 8,853)
1 2 3 … 706 707 708 … 884 885 886

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Sent on: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo 18.12.2023, 11:39

    Mökin mummo taitaa olla hömötiaistenkin suhteen tietävämpi kuin meidän ”kotiaholaiset” tutkijat. Mummo sanoi, että yletön lintujen ruokkiminen on lisännyt talitiaisten määrän niin suureksi, että pienikoisella hömpällä ei tahdo olla asiaa edes lintulaudoille. Terävänokkainen ja isokokoinen talitiainen on todella häijy pienempiään kohtaan. Onneksi hömötiainen on todella laajalla esiintymisalueellaan hyvinkin elinvoimainen.

    https://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%B6m%C3%B6tiainen#/media/Tiedosto:Poecile_montanus_distribution_map.png

    A.Jalkanen 18.12.2023, 11:47

    Visakallon linkistä: ”Hömötiaisen suosimia metsiä ovat korvet, rehevät sekametsät sekä ranta- ja purolehdot.” Voisi ajatella että vaikka vanhojen metsien määrä etelässä ei juurikaan kasva, sopivia peitteisiä elinympäristöjä ja niissä olevia vanhoja puita ja lahopuita säästämällä ja kehittämällä luodaan lajille hyviä elinpaikkoja. Sini- ja talitiaista hyödyttää talviruokinnan lisäksi kuolleisuutta vähentävä (?) ilmastonmuutos.

    Kalle Kehveli 18.12.2023, 12:07

    Sulassa sovussa hömpät ja tintit käy meidän laudoilla. Ruokintapaikkoja kun on monta ja tarjonta monipuolista.

    Aika nopeasti lahon koivun kyljessä on reikiä. Liekkö sitten hömpän pesäkoloja, kun hömppiä on meillä runsaasti.

    Goofy 18.12.2023, 15:54

    Rane nosti Timmermanssin esille, niin saattaapi olla sillä tavalla, että pelkät höpöpuheet riitä enää tänä päivänä vakuuttamaan kaikkia, jos data ei niitä tue.

    MT:n kuvassa tuttuja kavereita kuiskuttelee Timmermanssin perässä, mutta ei vissiin vakuuttunut.

    Kertauksena vielä, että tuosta HS jutusta voitte lukea miltä luonnontilainen metsä voi näyttää ja mitä se pitää sisällään verrattuna talousmetsään. Pieniä virheitä siinä jutussa toki on, mutta älkää niihin tarkertuko.

    Husq165R 18.12.2023, 16:15

    Ne taitaa laskea ja ennustaa Suomen, Euraasian ja semmottiitason lukuja. Ne ei käy kaikkien mummojen ja kehveleiden l-:audoilla. Aj:lla kun on ikuinen väijyvuoro täällä niin voisi yhden kerran (1K) ottaa asian esille.

    Visakallo 18.12.2023, 16:16

    Nyt täytyy myös muistaa, ettei tämä Timmermans enää ole niissä hommissa missä oli, kun luottamus meni. Hän teurastaa nyt vuorostaan Hollannin maataloutta.

    Timppa 18.12.2023, 16:36

    <p>Luonnontilainen metsä muuttuu yhdellä tavalla, talousmetsä toisella.  Kumpiakin muuttaa ilmasto, typpilaskeuma ja satunnaistekijät.  Mikä on se mittari, jolla voidaan sanoa, että toinen muutos on parempi kuin toinen sillä luonnontilaisessa metsässä voittavat toiset lajit ja talousmetsässä toiset.</p><p> Tärkeintä on vain, että metsä kasvaa.  Kuten olen jankuttanut, niin  ainoa mitä voimme metsiemme hyväksi tehdä on, että kasvatamme ne mahdollisimman tehokkaasti.  Silloin vähennämme niiden pahimman uhkan ilmastonmuutoksen vaikutusta niin paljon kuin pystymme.</p>

    Visakallo 18.12.2023, 16:45

    Eurooppalaisilla on jatkossa paljon muuta tärkeämpää ajateltavaa, että se tulee näkymään seuraavan EU-parlamentin kokoonpanossa, sekä myös komissiossa. Nämä viime vuodet kun ovat olleet vähän sellaista ”jalat tukevasti ilmassa” -aikaa.

    Husq165R 18.12.2023, 16:59

    Oliko Timppa niin että sadevesi, ravinteet ja aurinko hoitaa tuon ilmaiseksi.

    Mikä mahtaa olla tämän päivän tilanne sille, korreloiko puumäärä m-muotoisuuden kanssa.

     

    Timppa 18.12.2023, 17:34

    Mitähän sillä monimuotoisuudella oikein tarkoitetaan?

    Esimerkiksi mänty-kuusisekametsä kasvaa tutkitusti paremmin kuin yhden puulajin metsä.  Siis tässä tapauksessa positiivinen korrelaatio.  Tämä johtunee siitä, että puiden juuret ovat eritasoissa ja siitä, että harvassa kasvat kuuset saavat esteettä levittää juurensa laajemmalla alalle.

    Jos hakkuuaukkoon jätetään paljon elävää jättöpuuta,  aukon kasvu heikkenee ja monimuotoisuuden ja kasvun välillä on negatiivinen korrelaatio.

    Kuolleessa puussa elävät lahottajasienet, jotka eivät ole yhteydessä  kasvaviin puihin, jotka elävät symbioosissa mykoritsasienien kanssa. Siis tällöin monimuotoisuudella ja kasvulla ei ole korrelaatiota. Luonto on kehittynyt näin, koska lahopuun määrä vaihtelee paljon ja olisi siis epätarkoituksenmukaista, että puiden kasvu riippuisi satunnaistekijöistä.  Merkillistä kuinka järkevästi nuo prosessit on suunniteltu.

    Riittäkö Huski

Esillä 10 vastausta, 7,061 - 7,070 (kaikkiaan 8,853)
1 2 3 … 706 707 708 … 884 885 886