Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 7,051 - 7,060 (kaikkiaan 8,853)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Rane

    <p>”Jos kerran kaikenlaisella eliöillä on oikeus olla ja pysyä pallolla,”</p><p>No ei tämmöistä oikeutta ole olemassa.Elämällä on ”oikeus” sopeutua kulloinkin vallitseviin olosuhteisiin.Esimerkkinä se että ihmislajin kehityksessä Homo Sapiens on vallannut elintilan Neanderdahlin ihmisiltä jotka sitten omana lajinaan hävisivät.Jotkut tutkijat ovat spekuloineet että seuraavaksi kun ihminen kehittää tekoälyn ja itselisääntyvät koneet jotka ovat ominaisuuksiltaan ylivoimaisia(esim. selviytymiskyvyiltään huononevissa ympäristöolosuhteissa tai lajin laajenemisessa ympäröivään avaruuteen) niin ihminen lajina häviää ja tekoäly on se ”elämä” joka jatkaa… </p>

    mehtäukko

    ”…No ei tämmöistä oikeutta ole olemassa…”

    Silläpä kysynkin, sillä koko fanaattinen kato-ilmiö ja surkutteleva keskustelu sen puolesta on hyvin kaukana todellisuudesta.

    Goofy

    Toistan vielä kerran, että luontokato perustuu mittauksiin ja pitkäaikaisseurantoihin.

    Mikäli koette, että mittaukset ovat vääriä tai seurantatieto vajaata, niin jokainen maanomistaja voi sen eteen tehdä sen, että kun kehutaan tuntevamme omat metsät, niin kirjatkaa kaikki lajit sinne laji.fi sivustolle.

    Tästä höpöpuheista se johtuu, että EU haluaa tulla vähän suitsimaan löysiä puheitamme. Itsestämme se on ollut kiinni.

    mehtäukko

    Onhan tämä naurettavaa ja samalla härskiä eurostoliitolta tunkeutua kansallisiin asioihin, ilman mandaattia.!

    Kun monessa muussa pähkähullussa eurosto-aloitteessa koetetaan jäsenvaltioita kyykyttää nöyriksi alamaisiksi (jotka ei tule toteutumaan),tässä röyhkeästi tunkeudutaan määräilijäksi.

    Kurki

    Toistan vielä kerran, että luontokato perustuu mittauksiin ja pitkäaikaisseurantoihin.

    Dosentit puhuivat muun maailman satojen tuhansien lajien luontokadosta, joka yltää Suomeenkin muutaman kymmenen lajin osalta.

    Suomi ei ole ilmiöstä sivussa, ja maassamme elää kymmeniä myös maailmanlaajuisesti uhanalaiseksi arvioituja lajeja.

    Todennäköisesti ovat luonnostaan pienen populaation lajeja kuten tämä Balkaninlatikka (https://www.metsalehti.fi/uutiset/tornatorin-kulottamasta-metsasta-loytyi-harvinainen-latikka-ja-muutama-uhanalainen-laji/#5dfaa1a5), joita on mahdoton mitenkään suojella suojelualueita perustamalla.

    Punaisen kirjan 2019 mukaan Suomen lajien uhanalaisuus n. 10% ei ole muuttunut 30 vuoteen, joka perustuu mittauksiin ja pitkäaikaisseurantoihin.

    Tärkeintä eivät ole Suomen luonnossa elävät uhanalaiset lajit, vaan elinvoimaiset lajit, miten ne pärjäävät. Siitä hyvä esimerkki on lahopuulajit, joiden elinvoimaisuus on huippua 95% kaikista. Ei sitä voi enää nostaa vanhojen metsien lisäsuojelulla, kun ne uhanalaiset lajit ovat erilaisten ilmastojen tai pienen populaation lajeja.

     

    Visakallo

    Goofy: ”Tästä höpöpuheista se johtuu, että EU haluaa tulla vähän suitsimaan löysiä puheitamme. Itsestämme se on ollut kiinni.”

    Huh, meni ihan kylmät väreet, kun nousi mieleen muistot 70-luvun pahimmilta suomettumisen ajoilta! Silloin tuon EU:n tilalla oli NL.

    A.Jalkanen

    Mitä luontokato on?

    Elinympäristöjen muuttumista. Luonnonmetsiin vertaamalla on näytetty, että olemme leikanneet metsäluonnon luontaisesta vaihtelusta pois ison osan. Erityisesti erirakenteiset metsät, vanhat metsät, vanhat järeät lehtipuut ja lahopuut joiden kaikkien määrää on vähennetty. Luonnonmetsä ei uudistu alle sadan vuoden välein kuten haluamme toimia talousmetsissä. Vrt. ASIO-malli.*

    Lajiston muuttumista. Eniten huolta aiheuttavat ne lajit, joiden kuuluisi olla yleisiä mutta eivät sitä enää ole, tai ovat nopeasti taantuvia, kuten hömötiainen. Näillä voisi olettaa olevan merkitystä ekosysteemin toiminnalle.

    Geneettistä kapenemista. Lajien populaatiot pienenevät ja eristyvät toisistaan, jolloin häviämisriski kasvaa (metapopulaatioteoria). Tämä luontokadon laji on hankalin todennettava. Geenitutkimuksia on tehty tietääkseni esimerkiksi sudella ja saimaannorpalla.

    * ASIO-malli liittyy palodynamiikkaan eli siihen kuinka usein alue on palanut. A = aldrig (ei koskaan), S = sällan (harvoin), I = ibland (joskus), O = ofta (usein). Uusimpien tutkimusten mukaan tuo ”usein” ei toistu niin usein kuin teemme avohakkuun, eli luonnonmetsät säilyvät peitteisempinä ja erirakenteisempina.

    Petkeles

    <p>Liekkö tuota tarvinnut mieleen nostaa, tuntuu tuo aihepiiri olevan vallitsevana mielenmaisemassa.</p>

    Visakallo

    Näinhän se Petkeles juuri on, että historialla on taipumus toistaa itseään.

    Rane

    Goofy nosti esiin tärkeän näkökulman eli mikä on viestimme Brysseliin.Kun Komissaari Timmermans oli vierailulla Suomessa lähes kaikissa lehtikuvissa hänen olkapäänsä takana kuikuili Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho.Hyvä kysymys on että onko hänen kertomuksensa komissioon päin ollut myös se että suomalaiset metsänomistajat ovat hävittäneet 95% monimuotoisuudelle tärkeästä resurssista,eli lahopuusta?

Esillä 10 vastausta, 7,051 - 7,060 (kaikkiaan 8,853)