<p><p><p><p>Siellä missä myrsky kaataa tai tuli tuhoaa kaikki puut, metsästä tulee tasarakenteisia. Myrskyn kaatamat yksittäiset puut taas tuskin muuttavat metsätyyppiä mitenkään, mutta kuusikoissa voisi syntyä erirakenteisuutta valon lisääntyeässä. Ranelta hyvä huomio tuosta Panu Halmeen Seppo Vuokon runttauksesta, kun dosentit ise tunnustavat, että jaksollinen kasvatus onkin se luonnonmukainen metsien uudistustapa, vaikka toisaalta pitävät itse erirakenteisuutta juuri luonnonmukaisena. Linkeissä olevien kuvien mukaan näyttäisi, että luonnon metsät pääsääntöisesti uudistuvat juuri jaksottaisen kaavan mukaan</p><p>Paula-myrsky kaatoi puita Taivalkosken Kylmäluomassa.</p><p>https://yle.fi/a/74-20037884</p></p></p></p>

<p><p>Mitä mosaiikkisuuteen tulee, niin sehän riippuu tyystiin alueesta. Kuivat, mäntyä kasvavat alueet yleensä paloivat tai myrsky kaatoi isompina kokonaisuuksina, jossa yksittäisiä puita jäi pystyyn tai sitten osa palamatta. Tuoreet ja kosteammat sitten uudistuivat pitkälti sitä jäljittelevän jatkuvan kasvatuksen tyyppisesti.<br /><br />Ja kaikkien kannattaa muistaa sellainen asia, että meillä on lehtojakin erilaisia yhtäältä kosteusolosuhteiden, joka tulee mm. maaperän ominaisuuksista ja toisaalta valoisuuden suhteen.</p><p>Laitan linkkiä vaikka myöhemmin, jos ehdin katsella karttaa metsäpalojen aiheuttamasta mosaiikkisuudesta.</p><p>Tässä vielä esimerkkinä Pia Elosen kirjoittama juttu Vesijaon luonnonpuistosta, jossa tilanne on ollut pitkään ns. ihmisen toimesta stabiili.</p></p>

<p>Kurelle, sitä on yksinkertaisesti talousmetsissämme. </p>

<p><p>Jos kerran kaikenlaisella eliöillä on oikeus olla ja pysyä pallolla, en ole missään nähnyt mainittavan erikseen ihmisen.- tarkemmin suomalaisen sellaisen oikeuksia. Se on kuitenkin tutkittua js uutisoitu, että tällä kehityksellä tämä kansanosa tulee tekemään luontokadon. </p><p></p><p>Jos suojeluvimmaa ei synny eikä lajia uudistavaa kehitystä nähdä poliittisesti ykkösprioriteetiksi, ei millään muullakaan ole mitään merkitystä. Nimim. 6-kertainen ukki.</p></p>

<p>Tässä on yksi esimerkki vuodelta 2022, kuinka metsäpalo etenee ja jättää metsän mosaiikkimaiseksi. Näin on myös tutkimuksissa osoitettu.</p><p>Vaihtakaa aukeavasta kuvasta vaikka kosteus indeksiä kuvaava kartta, niin näette kuinka vain kuivimmat maastonkohdat palavat. Karkeasti silmällä arvioiden tuon metsäpaloalueen koko on noin 800 hehtaaria, josta noin 1/3 osa on palanut.</p><p>Ja vielä vertailuna talousmetsän muodostamiin hakkuisiin verrattuna, tuo alueella palanut puu jää resurssiksi muille kuin ihmisille. Aina palaneille alueille jää mosaiikkisuutta ja eläviä puita, jotka ovat uuden metsän alku. </p>