<p>Koko lahopuukeskustelu ja niiden lisäämisvaatimukset ovat täysin hakoteillä.  Lahopuun lisäämistä perustellaan lahottajasienien tarpeella.  Todellisuudessa maapallon ollessa luonnontilassa ienien funktio oli hajottaa hiilidioksidiksi ja vedeksi kaikki se kuollut puu, joka oli jäänyt metsäpaloissa palamatta.  Siis huolehtia, että ilmakehässä on riittävästi hiilidioksidia, jotta fotosynteesi toimisi.</p><p>Luonnon kannalta on  kuitenkin yhdentekevää poltetaanko se puu sellutehtaalla mustalipeänä, voimalaitoksen  kattilassa, saunan uunissa tai sienten toimesta metsässä.  Koska ihminen huolehtii suurelta osin polttamisesta, sienille jäi vähän tehtävää.  Kun ilmassa on jo liikaakin hiiltä, niin tarvitaan vieläkin vähemmän  sienien hajotustoimintaa.  Niitä on kuitenkin aina tarpeellinen määrä, koska me lisääntyvät ja leviävät helposti.</p><p>On siis täysin ilmastotavoitteiden vastaista kerätä lahopuuta sienten poltettavaksi, kun puu voidaan polttaa energiaksi ja vapautuinut  hiili kierrättää takaisin uudeksi puusukupolveksi.  Oleellista on nykytilanteessa huolehtia, että fotosynteesi toimii mahdollisimman hyvin ja saamme siten  käyttöömme mahdollisimman paljon auringon ilmaisenergiaa.  Lisäksi fotosynteesissä syntyvät aerosolihiukkaset toimivat pilvipisaroiden ytiminä ja siis lisäävät sadantaa sekä poistavat ilmakehästä sitä lämmittävää vesihöyryä.</p>

<p><p>”On olemassa mittarit jotka osoittavat millainen metsä on, kuten ikä, kuolleen puun määrä, kerroksellisuus, muuttumatomat kosteus- ja pienilmasto-olot ym.”</p><p>Nostokoukku nosti keskusteluun tärkeän asian.Tuossa hän kertoi tutkimuksessa käytetyistä mittareista joista oikea luonnonmetsä määritellään.Yksi siis on ”muuttumattomat kosteus ja ilmasto-olot”.Nostokoukku vaikuttaa tuntevan nämä asiat joten uskon että ko mittareita on olemassa.Kuitenkin hän ja Panu Halme ja AleksiNirhamo heittävät ainakin muuttumattomat kosteus ja ilmastomittarit pihalle kun alkavat selitellä mosaiikkimaisen,jopa neliökilometrien aukkojen monimuotoisuutta lisäävien ominaisuuksien ihannoivia kommentteja julkisuuteen.Eli ongelma on siinä että sama arvo kosteus ja valomittarissa on talousmetsässä paha ja ”oikeassa” metsässä hyvä.Ja tämähän ei ole tiedettä vaan politiikkaa.</p></p>

<p>Goofy:</p><p>Monitorointiasetuksen julkisuudessa olevien tietojen perusteella ei aiheuta oikeastaan mitään uutta</p><p>Tieto voi olla valmiina juu, mutta jos jokaista puuerää tulee seurata metsätilalta lopputuotteeseen niin ihan hirveä tietojen hallinnan ongelma.</p><p>Avohakkuiden kielto tuli oikeutetusti, koska sillä katsottiin parannettavan luonnontilaa.</p><p>Lukaise blogistani aiheeseen liittyvä kirjoitus: metsanomistaja.blogspot.com.</p><p>Timppa:</p><p>Luonnon kannalta on  kuitenkin yhdentekevää poltetaanko se puu sellutehtaalla mustalipeänä, voimalaitoksen  kattilassa, saunan uunissa tai sienten toimesta metsässä.</p><p>Oleellista on nykytilanteessa huolehtia, että fotosynteesi toimii mahdollisimman hyvin </p><p>Näissä on ristiriita, koska fotosynteesiin tarvitaan myös vettä ja ravinteita. Lahottajien toiminta ja orgaanisen aineen riittävyys maassa varmistaa niiden saannin.</p><p>Rane: ”muuttumattomat kosteus ja ilmasto-olot”</p><p>Näitä löytyy sellaisilta paikoilta joissa isoja aukkoja ei ole (ei suuria tuhoalueita) eivätkä ole palaneet pitkään aikaan. Esimerkkinä Vesijaon luonnonpuisto tai minkä tahansa metsätilan rehevät kosteat notkelmat tai kosteikot.</p>

<p>Lahottajien toiminta ja orgaanisen aineen riittävyys maassa varmistaa niiden saannin.  </p><p>Tietysti lahottajia tarvitaan hajottamaan kuollutta ainesta maassa, koska muut eivät sitä tee.  Tämähän on selvää.  Niillähän on nykymetsissä kunnon työsarka, koska hyvinkasvavissa  metsissä kantoja ja juuria syntyy paljon.   Runkopuuta hajottamaan niitä ei tarvita, koska ihminen tekee samaa.  </p><p>Fotosynteesi kierrättää vettä, koska ne aerosolit lisäävät sadantaa.  lisäksi vesihöyryn poistaminen viilentää ilmastoa, koska se helpottaa avaruuteen suuntautuvaa säteilyä.  Luonto on tarkkaan suunnitellut prosessin. </p><p>Ravinteet ovat lehdissä ja neulasissa ei kuolleessa puussa, jota sienet käyttävät.</p><p>Jos lahopuumäärällä olisi vaikutusta metsänkasvuun, se taatusti näkyisi, koska lahopuut on kerätty pois tai niitä on syntynyt hyvin vähän viimeisen 250 vuoden aikana.  Otetaan esimerkiksi Lappi.  Sillä seisovatko kelot pystyssä tai ovat vaakasuorassa kämpän seinässä, tuskin on merkitystä muuhun kuin, että kotkalta saattaa puuttua istumapuu.</p>

<p>Mutta kun meillä Suomessa ei ole muuta luontokatoa kuin muuttolintuje ja rakennettujen alueiden, .  Kyllä ravinteita on juurissa ja siksi meidän metsistä niitä ei viedä.  Ja tietysti oksissa, joita viedään vain rehevimmiltä paikoilta, kun  neulaset ovat karisseet.</p><p>Puhunkin vain runkopuusta.  Epäilemättä vaatii vaivaa muuttaa ajattelua 180 astetta.  Siis siitä, että puut ovat sieniä varten siihen, että sienet ovat vain puiden hajottamista varten.</p><p>Kannattaa kuitenkin harjoitella.  `Joskus tiedeyhteisö päätyy tälle kannalle.</p>