<p>Näin se on: suojelumetsiäkin on hyvä olla erilaisia ja eri vaiheissa metsän sukkessiota.</p>

<p>Ei pillike esitäkään.  Kuten kirjoitinkin, niin se on vain esimerkki siitä, mitä kaikkea maasta voi löytyä.</p><p>Kuten olen moneen kertaan jankuttanut, niin metsien historia ei perustele nykyisiä suuria suojeluvaatimuksia.  Ne ovat vain ihmisten keksintöjä.  Hyvin ovat nykyiset avohakkuilla uudistetut metsät kasvaneet vaikka suojelua ja lahopuuta on ollut vähemmän.   </p>

<p>Eivät ole metsät hävinneet etelästäkään, ovat vain talousmetsää. Suomen metsiä on kaskettu ,  poltettu tervaa jne vuosisatoja. Varsinaisia puupeltoja edelleenkin vähän ja nyt näyttävät suositukset muuttuvan taas sekametsän suuntaan. Tammi tuntuu leviävän myös talousmetsiin, ainakin Tampereen ja Kouvolan seudulla. Omassa metsässäni neljänneksi yleisin puulaji. Pitäisikö poistaa kin ei ollut ennen. Mielestäni lisää monimuotoisuutta. Pystykarsintaa on kyllä harjoitettu Suomessa vähän, lähinnä saksalaisten juttu.</p><p> </p><p> </p><p> </p><p> </p>

<p>Tiedämme vain, että metsämme ovat vaihdelleet Jääkauden jälkeen useasti.  Keskiajan lämpökaudella jaloja lehtipuita kasvoi Ouluun saakka.  Sitten tuli Pieni jääkausi ja ne katosivat.  </p><p>Nyt on yhdenlaiset metsät, jotka perustuvat aiempiin metsiin, ilmastoon ja ihmisen vaikutukseen, joita emme pysty erottelemaan.  Metsämme kasvavat aiempia  paremmin, koska niiden uudistumisesta huolehditaan ja niitä kasvatetaan sopivassa tiheydessä.  Luonnonmetsiin verrattuna metsämme ovat nuorempia, joka osaltaan lisää niiden kasvua.  </p><p>Ei ole yksikäsitteistä mittaria, joka sanoisi, että metsien pitää olla sellaiset tai tällaiset.  Arviointi perustuu vain siihen, mitä kukin pitää hyvänä.  Kuten Annelikin muistaakseni kertoi, ettei hänen opiskeluaikanaan esimerkiksi lahopuita pidetty mitenkään oleellisena asiana.  Nyt ne yhtäkkiä ovat.  Muuttuuko metsiemme kasvu paremmaksi, jos lahopuuta on enemmän?  Pystyykö joku osoittamaan tämän mittauksin?  Epäilen.  </p><p>Lähestyn asiaa insinöörin silmin.  Rakennusliikkeessä pyrittiin päätöksenteko perustamaan toteutuneisiin työmenekkeihin.  Arvaamalla mentiin helposti pieleen.  Maallikosta tuntuu, että metsätiede on nykyään suojeluasioissa muuttunut uskonnoksi  tai huutokaupaksi.  Tingitään kuin turkkilaisessa basaarissa ilman tieteellistä perustaa ja vääräuskoiset mestataan.</p><p> </p>

<p><p>Metsä perustuu siihen, että siinä ei ole ihmisen vaikutusta tai vaikutukset ovat vähäisiä. Puuntuotantoalueet kasvavat puuta hyvin koska ihmisen taloudellisin perustein tekemä ohjailu on voimakasta. Metsä ei sisällä taloudellista tavoitetta, se on vain luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas. On olemassa mittarit jotka osoittavat millainen metsä on, kuten ikä, kuolleen puun määrä, kerroksellisuus, muuttumatomat kosteus- ja pienilmasto-olot ym. Puunkasvatusalueillakin on mittarit, mutta kaikki ne mittarit perustuvat talouteen, riippuen siitä mitä itse kukin pidämme taloudellisena. Puunkasvatusalueiden kasvu ei parane lisäämällä lahopuun määrää. Metsätiede, jos ekologia sellaiseksi ymmärretään, ei ole muuttunut uskonnoksi. Metsätaloustiede sen sijaan on korvannut monille ekologian ja sitä pidetään ainoana oikeana metsätieteenä vaikka se on puunkasvatusalueiden tiedettä.</p></p>