<p>Siis mitä kysymyksiä on esitetty???</p>

<p>Vaikeeta on vastata kun kysymys on hukkunut tuonne sotkuun. Noita viitsi enää kukaan lukea.</p>

<p>Tässä lisäkommentti Panulle ja kaverille:</p><p>Uudistettiin 3 vuotta sitten Saarijärvellä täystiheä varttunut kuusikko, puuta n 400 m3/ha. Yllätti, kun koko kuvio alkoi kasvaa pillikettä, joka on pellon rikkaruoho. Hyvä, että kuusentaimet selvisivät. Kuvio on ollut epäilemättä joskus viljelyksessä peltona tai kaskimaana. Joskus kuusikko, jossa tuskin kasvoi sammaltakaan tuottaa lyhyessä ajassa mahtavan vatukon. Kevätlinnunherne putkahtaa paikoitellen aukkoihin ja joskus myös valkolehdokki. Karujen maiden aukkoihin kasvaa tai voimistuu mustikka, puolukka ja kanerva.</p><p>Maassa on siis valtava määrä erilaisia kasviaihioita piilossa odottamassa, että puut häipyvät ja nämä kasvit pääsevät tekemään sitä, miksi ovat olemassa, siis leviämään ja siinä samalla hyödyttämään niistä riippuvaisia hyönteisiä ja selkärankaisia. Terve monilajinen metsä kaipaa siis jatkuvaa uudistumista, koska tämä avovaihe kestää vain muutamia vuosia ja sitten puut valtaavat taas tilan.</p><p>Vanhan metsän tilanne on taas toisenlainen. Sen valtalajit sienet pärjäävät vuosikymmeniä, koska metsän olot lähes vakiot. Sitä paitsi sienet leviävät itiöinä tuulten mukana.</p><p>Pillike on vain esimerkki siitä miten moninaisia kasveja siellä maan alla odottaa. Tehdäänkö todellinen karhunpalvelus metsäluonnollemme, jos pakotetaan osa metsästä ”steriiliksi”. Siis menettämään maan alla piileskelevien kasvien tuoman lisän. Näinhän tapahtuu kaikilla suojelualueilla. Ylenpalttinen suojelu siis kääntyy tarkoitustaan vastaan ja pysyvästi heikentää metsien monimuotoisuutta.</p><p>Metsien historian perusteella jopa nykyistä vähempikin suojelutarve näyttäisi riittävän. Elpyihän metsiemme kasvu, kun ymmärrettiin aloittaa aukkojen teko vaiheessa, jolloin vanhoja metsiä ja lahopuita oli vähän.</p><p>Joka puolella jatkuvasti tehdyillä aukoilla on siis ratkaiseva merkitys metsäluonnon monipuolisuuteen. Aukkojen kukkivat kasvit tarjoavat ruokaa koko kesän ajan lukuisille pölyttäjille, jotka mahdollistavat taas hyvät marjasadot joista hyötyvät monet eläimet aina karhuihin saakka.</p>

<p>Pitäisikö vanhan metsän suojelu purkaa siinä vaiheessa kun se jonkun luonnontuhon kautta tuhoutuu ? Siinä tapauksessa voisi perusteet suojelulle poistua. Vanhaa metsää koskevat suojelupäätöksen olisivat määräaikaisia. Vai pitäisikö sittenkin suojella nuoria metsiä joidenka annetaan kehittyä vanhoiksi metsiksi ? </p>

<p>Niin se varmaan on. Mutta vaaditaanko toisaalta taas uusi alue suojeluun kun vanha lahopuuta sisältävä metsä tuhoutuu ?  Toisaalta pitäisikö tällaisen suojeluun metsään tullut metsäpalo sammuttaa ? Kysymyksiä voi keksiä vaikka kuinka mutta suojelullahan käsitetään useamman sukupolven mittainen jatkumo.</p>