<p>On aika erikoista, että juuri Suomen metsissä pitäisi palata jonnekin satojen vuosien taakse, mutta EU:n ennallistaminen tehdään vain 50-luvulle. – Mistä tämä ero johtuu?</p>

<p>https://www.metsalehti.fi/artikkelit/vastaus-seppo-vuokolle-kirjoitus-vaaristelee-luontopaneelin-raporttia/#5dfaa1a5</p><p>Valitin tästä Seppo Vuokkoa koskevasta blogi-arvostelusta toimitukseen, ettei pääse kommentoimaan.</p><p>No nyt pääsee, toivottavasti Seppo Vuokkokin vastaisi.</p><p> </p>

<p>Vielä s-liitoista ja kysymys patteristo.</p><p>HS ja Yle on nostettu tikun nokkan, ja aiheesta, koska yrittävät tuhota koko Suomen kaikki metsän omistajat. Mutta mites muut lehdet. Lapin Kansa, Savon Sanomat, Karjalainen, Satakunnan Kansa. Kaleva Kansa ja Kanta Hämeen Kansa kaikki toitottaa sitä samaa i-muutosta ja m-muotoisuus teemaa.</p><p>Onneksi jossain on valveutunut maalaisten liittolainen p-toimittaja, joka saa samalle sivulle pikkuotsikon ”Koko Suomi asuttuna”. Se vähän liudentaa tuota kohkaamista.. </p><p>Kuka valitsee päätoimittajat?<br />Voiko kaikki Suomen ja Maaliman Kansan lehdet haastaa JSN:oon?<br />Auttaako jos kävisin kusella Suur-S:een?<br />Miksi Jannea ja Marinia vastaan ei nosteta syytteitä v-kunnan oikeuteen?</p><p>Leena</p>

<p><p><p>Tässä kommentti Panun ja kaverin kirjoitukseen:</p><p> </p><En ymmärrä raportin kuvaa. Sen mukaan Suomen luonnosta puuttuu jo 2020 mm isot puut hirvet, sudet, karhut, joutsenet ym. Parinkymmenen vuoden kuluttua Suomessa ei olisi metsiä vaan puuttomalla arolla vaeltelee kaiketi kettuja. Jos tuollaista propagandaa esitettäisiin naapurimaassa sen ymmärtäisi.</p><p>En myöskään ymmärrä sitä, miten metsäluontomme laatu on heikentynyt viimeisen 20 vuoden aikana, kuten raportissa väitetään. Puustomme ja myös lahopuun määrä on lisääntynyt. Esimerkiksi järeän haavan määrä 1980-luvulta on kuusinkertaistunut Luken mukaan. Lukuisia luonnonsuojelualueita on perustettu. Sertifikaatit ovat lisänneet jättöpuiden määrää ja jättäneet alueita hakkuiden ulkopuolelle.</p><p>Siitä on kyllä samaa mieltä, että metsäluonnon muuttamista muuhun käyttöön pitää rajoittaa. Luontomme tila ei kuitenkaan parane vaan pahenee, jos jonnekin raivataan liikenneväylä ja metsänomistaja joutuu kompensoimaan sen jättämällä kasvunsa lopettaneen metsän uudistamatta. Ymmärsin raportista, että tätä Luontopaneeli esittää. Jos supistamme hakkuita, siitä seuraa metsien kasvun herkkenemistä, mikä supistaa hiilinieluja, vähentää arvokkaan uusiutuvan fossiilisia tuotteita korvaavan raaka-aineen tuotantoa, kansantuloa ja etenkin syrjäseutujen työllisyyttä.</p><p>Netistä löytyy kartta Suomen metsät 1850. Siitä näemme, että suuri osa eteläisen Suomen metsistä oli hyvin vähäpuisia ja paljon puuttui tukkipuita. Paikoin puuttui jopa metsiä. Kunnon metsiä oli Lapin lisäksi vain Pirkanmaalta Kainuuseen suuntautuvalta alueelta. Tilanne paheni tämänkin osalta, kun 1870 käynnistyi sahateollisuusboomi. Metsät hakattiin määrämittahakkuilla paljolti aukoiksi tai harveikoiksi. Kaikesta tästä metsien surkeudesta huolimatta nyt metsämme ovat kehittyneet nykyiselle hyvälle tasolleen. Väite, etteivät lajit pystyisi siirtymään paikasta toiseen näyttää siis olevan ristiriidassa luonnostamme joka päivä tehtävien havaintojen kanssa.<</p><p>Ei ole eikä voikaan olla mitään objektiivista mittaria sille minkä ikäinen metsä olisi arvokkaampi. Nykyinen oppi, että vanha on arvokkaampi, perustuu vain subjektiivisiin mielipiteisiin. Kuten tuolta metsiemme historiasta voimme päätellä, hyvin pieni vanhojen metsien määrä riittää pitämään metsäluontomme elinvoimaisena.</p><p>En tunnista sellaista metsissämme esiintyvää luontokatoa, johon metsänomistaja olisi voinut vaikuttaa. Muuttolinnut ovat vähentyneet, mutta se on suomalaisten vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella. En ymmärrä millaisella mekanismilla olisi edes mahdollista hävittää joku kotiperäinen laji, ellei ilmastonmuutos sitä tee.<</p><p>Boreaaliset havumetsät ovat kehittyneet uudistumaan aukoissa katastrofien kautta. Kasvaessaan metsä ei tiedä. koska metsäpalo tai myrsky sen hävittää ja kasvu on alettava alusta. Eikä metsän kannalta ole merkitystä sillä on tuho vaikka 20000 hehtaaria. Uudistuminen onnistuu. Noin vuodelta 1750 käynnistynyt ja 200 vuotta kestänyt sekä n 1950 päättynyt metsien ylikäyttö tämän todistaa. Siksi on mahdotonta ymmärtää nykyisiä metsäkatomme ennustajia. Parasta mitä voimme metsillemme tehdä on kasvattaa ja käyttää niitä mahdollisimman tehokkaasti. Silloin olemme tehneet kaikkemme mitä voimme tehdä pahimman metsiemme uhkan, ilmastonmuutoksen, torjunnassa.</p></p>

<p>Kommentti tutkijoiden kommenttiin Seppo Vuokon kolumnista.</p><div class=”xdj266r x11i5rnm xat24cr x1mh8g0r x1vvkbs”><div dir=”auto”>Pari huomiota.</div><div dir=”auto”> </div></div><div class=”x11i5rnm xat24cr x1mh8g0r x1vvkbs xtlvy1s”><div dir=”auto”>Luonnonmetsien lahopuun määrä sata mottia per hehtaari keskimäärin metsissämme? Tuo määrä voi esiintyä jossain jonkin aikaa, mutta ei ehkä kaikkialla kaiken aikaa? Lahopuun määrälliset ja laadulliset tavoitteet talousmetsiin ovat ihan ok, jos ne saa keskittää kohteisiin, joissa ne eivät haittaa metsätalouden operaatioita.</div></div><div class=”x11i5rnm xat24cr x1mh8g0r x1vvkbs xtlvy1s”><div dir=”auto”> </div><div dir=”auto”>Luontopaneeli esittää Etelä-Suomessa suojeltavaksi isoa määrää hehtaareita, alkaen vanhimmista metsistä, ja toiseksi tavoitteeksi suojella 10 prosenttia kaikista merkittävistä luontotyypeistä. Esimerkiksi runsaslajisia lehtoja ei ole enää kovin paljon jäljellä, mutta niiden tilanteen paraneminen toisi apua suurelle määrälle lajeja. Vanhojen metsien suojelun rinnalla kannattaisi siis edetä määrätietoisesti myös ennallistamisessa – esimerkiksi palauttaa maatalouden joutoalueita lehdoiksi.</div></div>