<p>Goofy: ”GLA kyseli, että ajattelinko metsätaloutta. Totta kai ajattelin, kuten monet muutkin, se ei päättyisi Suomesta. </p><p>Jos valtio on köyhä ja me metsänomistajat sanomme olevamme vastuullisia ja turvaavamme myös luontoarvot, niin tehdään toki se omalla rahalla. Kyllä meillä metsänomistajilla siihen on varaa.”</p><p>Joka kolmas hehtaari lukkoon ja siihen meillä rahat riittää, kun huomioidaan kehitysluokkajakauma ja että 100 m3 lahopuukuvioita pitää muodostaa runsaspuustoisista kuvioista? Joko en ole ymmärtänyt ajatustasi tai sitten olet unohtanut ottaa merkittäviä asioita huomioon.</p><p>Metsänomistajien talous ei ole ainoa merkityksellinen asia. Metsäteollisuuden tuotteiden arvo on kymmenkertainen metsänomistajien kantorahoihin verrattuna.</p><p>”Esitykseni ammattilaisavusta on jo ollut valtion mm. rakennuslain valmistelun yhteydessä esillä, mutta metsänomistajat sen kaatoivat. Että kädenojennuksiin ei tartuta. Siitä saamme syyttää pitkälti MTK:ta ja Kepua.”</p><p>Nyt en tiedä, mikä keskustelu on ollut kyseessä. Mutta jos luontoväki esittää metsänomistajille maksutonta ammattiapua metsien rauhoitusmääräysten laatimiseen, luonnollisesti MTK:n ja Kepun, kuten muidenkin täysipäisten puolueiden pitää tällaista vastustaa. Vain vihreät ja vasemmistoliitto voi tämän hyväksyä. Mutta siellä ei pelatakaan omilla, vaan toisten rahoilla.</p>

<p>Käyn muutaman kerran vuodessa pienellä suojelualueella istuskelemassa ja ihailemassa vanhaa metsää. En ole sen lahopuuvarantoja mitannut, mutta arvioisin, että lähempänä sataa kuin viittäkymmentä mottia. Vielä keskiviikkona 13.12. oli näin. Ihmisen toiminnasta ei näy muuta merkkiä kuin -40-50-luvun vaihteessa alueen halki menevä jätkien ja hevosten kulkemisesta jäänyt polun haamu.</p>

<p><p>Hyvänen aika. Tällä palstallahan suorastaan vilisee ekologian professuurin arvoista tietämystä alkuperäisestä luonnosta, lahopuun tarpeellisuudesta, uhanalaisista lajeista ja monimuotoisuuden tarpeettomuudesta. Ja syvällä itsevarmuuden rintaäänellä lausuttuna. ”Mitä ei ole ollut minun aikanani, kaikki se on tarpeetonta”</p></p>

<p><p>puronvarsien lakisääteiset ja riittävän leveät suojavyöhykkeet ovat käytännössä jo olemassa, vaikka ei lakisääteisinä, PEFC-metsäsertifikaatissakin!</p><p>Itsekin olen monta kertaa kirjoittanut, että lahopuu kannattaa pääosin keskittää kohteisin, joissa se ei haittaa metsätalouden operaatioita ja joissa olot ovat erilaiset kuin normaalilla talousmetsäalueella.</p><p>Ranelle. Mitataan siis Suomen metsämaan jokaisella hehtaarilla hajoamatonta tai osaksi hajonnutta lahopuuta pystyssä ja maassa. Kotiaho valitsi ilmaisun on keskimäärin sata mottia luonnontilassa. Siitosen ilmaisu oli voi olla 60 – 120 mottia luonnontilassa. Itse vastaisin Siitosen tapaan: voi olla joskus joissain paikoin mutta ei kaikkialla kaiken aikaa. Siis saman kuin jatkuvan kasvatuksen onnistumiseen .</p>

<p><p>Siinäpäs se on.</p><p>Siitonen, J. 1998. Lahopuun merkitys metsäluonnon monimuotoisuudelle – kirjallisuuskatsaus. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 705: 131-161. </p></p><p>Meillä hakataan metsät niin nuorina, ettei siellä ennätä muodostua lahopuuta.</p>