Vielä vinkki 3.Suomen metsien keskitilavuus on n. 122 m3/ha.

<p>Hanna, kerrotko terveisiä Leenalle. Meillä jäi 13.12.23 15:27 keskustelu kesken.</p>

<p><p>Meillä on luonnonpuistoja, joilla on lahopuustoa ko. määriä. Niiden perusteella lahopuumäärät voidaan johtaa eri kasvupaikoille ja kasvillisuusvyöhykkeille. <br /><br />Esitin siksi tuolla aiemmin suojelukuvioita, koska tämänkin keskustelupalstan perusteella monelle on edelleen epäselvää ylipäätään miksi lahopuuta tarvitaan ja miten se on järkevintä jättää metsään, jotta senkin resurssin käyttö olisi optimaalista.<br /><br />GLA kyseli, että ajattelinko metsätaloutta. Totta kai ajattelin, kuten monet muutkin, se ei päättyisi Suomesta. <br /><br />Jos valtio on köyhä ja me metsänomistajat sanomme olevamme vastuullisia ja turvaavamme myös luontoarvot, niin tehdään toki se omalla rahalla. Kyllä meillä metsänomistajilla siihen on varaa. <br /><br />Esitykseni ammattilaisavusta on jo ollut valtion mm. rakennuslain valmistelun yhteydessä esillä, mutta metsänomistajat sen kaatoivat. Että kädenojennuksiin ei tartuta. Siitä saamme syyttää pitkälti MTK:ta ja Kepua. Ja miksi sitä myös esitin, johtuu ihan tuolla aiemmin mainitusta resurssien optimoinnista. <br /><br />Jos lajeilla ei ole riittävää kytkeytyvyyttä, niin ei ne itsestään tyhjästä ilmesty. Siksi pitäisi miettiä myös taakanjako eri maanomistajien kesken. Vaihtoehtona on kiinteistöjen yhteiset alueet, joita on aiemminkin perustettu mitä moninaisimpiin tarkoituksiin. Nyt ne voisivat olla yhdistetty suojelualue ja vaikkapa niiden yhteyteen rakennettu vedenhallintaan ja puhdistukseen liittyvä kiinteistöjen yhteinen kosteikko.</p><p>Jo pelkästään puronvarsien lakisääteiset ja riittävän leveät suojavyöhykkeet ratkaisisivat metsätalouden aiheuttamista ongelmista suuren osan. </p>

<p><p>Talousmetsiin siten riittää vähemmänkin. Hyvin on riittänyt 3..5 m3/ha plus hakkuukannot lahopuulajeille, kun niistä nytkin 95% on elinvoimaisia. Lopuille uhanalaisille lahopuun määrällä ei ole merkitystä, sillä niiden uhanalaisuus tulee muualta. Ovat toisenlaisen ilmaston lajeja tai pienen populaation lajeja, jotka eivät ole olleet yleisempiä Suomen metsissä koskaan.</p></p>

<p>Voi hyvänen aika teitä nyt.<br /><br />Milloin saadaan suojelualueelle tai milloin jokin lahopuumäärä on ollut jollakin alueella riippuu tietenkin siitä, milloin ihmisen toiminta on alkanut vaikuttamaan lahopuuta vähentävästi. Yksiselitteistä vastausta kultakin paikalta ei voi antaa. <br /><br />Kuitenkin nollasta lähdettynä lahopuuta on ko. määrä Etelä-Suomessa parin kolmen sadan vuoden päästä ja pohjoisessa vielä tuplat siitä.<br /><br />Toistan vielä kerran, että ei oppi ojaan kaada. Sitä on avoimesti saatavilla ja tällä foorumilla näyttäisi todellakin siihen olevan tarvetta. Erityisesti ekologian perusteista, metsätila- ja omistusrakenteesta. Se että jokin kiinteistö on jäänyt hoitamatta, ei takaa sen suojeluarvoa, mikäli seuraava omistaja sen kehityksen katkaisee tai lajeilla ei ole mahdollisuutta siirtyä sinne. <br /><br />Tämä on vähän kuin ihmisiltä otettaisiin 95% ruuasta pois, niin väkisinkin populaatio pienenisi. Kuitenkin sillä, että 30% säästetään, saadaan ihmispopulaatio säilytettyä yhtenä lajina muiden joukossa.</p>