<p>Luontopaneelin puheissa on ollut, että 70 % metsätyypeistä on uhanalaisia.</p><p>Niihin kuuluu esim. kuivahkon kankaan metsät . Niiden uhanalaisuus johtuu siitä, että metsätyypit muuttuu koko ajan kuten asiaan kuuluukin. Usein esim. metsän hoitamattomuuden takia. Rehevöitymisen takia kuivahkoista kankaista tulee tuoreita kankaita.  Paremman maanmuokkauksen ja hyvän taimiaineksen vuoksi keskikasvu nousee ja kuvio luetaankin kuuluvaksi tuoreeseen kankaaseen myös sen perusteella. </p>

<p>Eipä ollut. Sinun kommenteissa sen sijaan on aina 100 % bullshittiä.</p>

<p><p>””Tässä tämä Luontopaabelin kuva.On täyttä bulssittiä.””</p><p>Mitä hittoa tämä on?</p> Laittaa yhteen pötkyyn kirjoituksen ja tämä </p.</p>

<p><p><p><p><p><p><p>Suomen luonnon heikentyminen on jatkunut 2000-luvulla.</p>Suomen luontotyypit – etenkin metsäiset luontotyypit – ovat edelleen heikentyneet 2000-luvulla. </p><p>No ei ole luontotyypit heikentyneet, vaan parantaneet luokkiaan kuten Puukin esimerkki todistaa.</p><p>Heikkenemisen syynä ovat sekä metsäisten alueiden laadun heikentäminen että metsäkato, jota syntyy, kun metsää raivataan esimerkiksi rakentamisen ja maatalouden käyttöön. </p><p>Nämä metsäkadotkaan ei haittaa, kunhan tilalle luodaan uutta metsää soita ojittamalla. Kaikki ennallistaminen lisää myös metsäkatoa ja metaanipäästöjä. Ennallistaminen on täyttä bulsittiä.</p><p>Myös tunturiluonnon heikentyminen on jatkunut 2000-luvulla muun muassa ylilaidunnuksen vuoksi. Laidunnuspaineeseen vaikuttaa porojen määrän lisäksi se, että metsätalous ja muu maankäyttö on vähentänyt ja pirstonut laidunalueita.</p><p>Uhanalaiset tunturipaljakoiden lajit 309 kpl ovat kahta lukuun ottamatta Suomen käsivarren lapissa niin kutsutulla saamelaisten Erämaa alueella, joka on suojeltu saamelaisten perinteisille elinkeinoille, joten porojen vaikutus lajien uhanalaisuuteen siellä on hyväksyttävää.</p><p></p><p>”Mitä pidempään luonnon heikentyminen jatkuu, sitä suuremmaksi kasvatamme sukupuuttovelkaa ja sitä vaikeampaa meidän on pysäyttää uhanalaistumiskehitys. Myös ennallistamisen kustannukset nousevat, mitä pidemmälle luontokadon annetaan jatkua”, sanoo Kotiaho</p></p></p><p>Suomen luonnon heikentymisen ja sukupuuttovelan näkee vain Luontopaabeli ei muut. Yhtään lajia ei hävinnyt Suomen luonnosta viimeisten 50 vuoden aikana metsätalouden vuoksi.</p></p></p></p></p></p>

<p>”Yhtään lajia ei hävinnyt Suomen luonnosta viimeisten 50 vuoden aikana metsätalouden vuoksi.”</p><p>Reilu 30 vuotta sitten Sopenmäen metsäsodan käräjillä oli joku Helsingin Yliopiston (muistaakseni) dosentti joka runoili pitkät tovit lajien häviämisestä.Ajatus oli että savotan häirintä oli perusteltua sillä perusteella että lajien häviäminen piti pysäyttää nyt eikä 15 päivä…</p>