Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 6,761 - 6,770 (kaikkiaan 8,832)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • A.Jalkanen

    Edit

    Lahopuun määrä on luonnonmetsissä suurimmillaan heti sukkession alussa, palon, myrskyn tai muun vastaavan suuren häiriön jälkeen. Myös vanhoissa luonnonmetsissä lahopuuta on paljon, luonnontilaisista metsistä vähiten lahopuuta on keski-ikäisissä metsissä.

    Luonnontilaisessa metsässä lahopuun määrä voi olla 60–120 m3/ha (Siitonen 1998, 2000). Pohjois-Suomessa määrä on alempi kuin Etelä-Suomessa, noin 50–80 m3/ha, kitumailla ja metsärajalla määrä pienenee edelleen ja on keskimäärin noin 20 m3/ha (Siitonen 2000). Saman suuntaisia lahopuumääriä on havaittu myös monissa muissa maissa (Lee ym. 1997, Pedlar ym. 2002).

    Kangas, A., Aakala, T., Alanen, H. Haavisto, M., Heikkilä, J., Kaila, A., Kankaanpää, S., Kämäri, H., Leino, O., Mäkinen,A., Nurmela, E., Oksa, S., Saari,A.,Tikkanen, S-M. & Wathén, M. 2004. Lahopuuinventoinnin menetelmien vertailu Nuuksion ulkoilualueilla. Metsätieteen aikakauskirja 1/2004: 43–51.

    *

    Summa summarum. ”Keskimäärin 100 mottia lahopuuta metsämaalla” on kyllä varmaan harvinainen ilmiö. Voi onnistua väliaikaisesti ja joissakin paikoin, jos hyväkasvuista metsää on kohdannut metsätuho ja jos huomioidaan sekä pysty- että maapuut. (Arvio päivittyy… lukasen ainakin ”Suomalainen aarniometsä” -kirjaa.)

    Gla

    ”Keskimäärin 100 mottia lahopuuta metsämaalla” on kyllä varmaan harvinainen ilmiö.”

    Eli silloin ei puhuta keskiarvosta. Markkinamies olisi sanonut, että lahopuuta voi luonnontilaisissa metsissä olla jopa 100 m3/ha, kun talousmetsissä sitä on n. 5 m3/ha. Väärästä mainostamisesta kun voi joutua vastuuseen toisin kuin väärän ympäristötiedon levittämisesta asiantuntijaorganisaatiossa.

    Suojelualueita ei voi käyttää automaattisesti referenssinä luontaiselle lahopuumäärälle, koska osalla alueista on tuore talousmetsätausta. Joissain taas lahopuuta on tuotettu keinotekoisesti tappamalla puustoa.

    Visakallo

    Vielä kun joku kertoisi, mihin tarvitaan sata mottia lahopuuta hehtaarille? Eihän luonto sellaista määrää tarvitse.

    Gla

    Tulee mieleen luontoväen halu kilpailla siitä, kuka luo pahimmat uhkakuvat. Kun skaalataan keskustelu lahopuun määrästä aivan uusille urille, saadaan näyttävyyttä.

    Yleensä kehityksessä on totuttu maltillisiin lukuihin. Jos yritys saa aikaan 15% parannuksen tuottavuuteen, selkään taputtelijoita riittää. Lahopuustossa tuo tarkoittaisi määrän lisääntymistä 5 m3:sta 5,8 kuutioon.

    Ympäristöjärjestöt ampuvat kovilla. Puheet talousmetsien tarpeista ovat liikkuneet akselilla n. 10-20 m3, mutta kun lyödään pöytään 100 m3, alkaa nykyisen lahopuumäärän tuplaaminenkin kuulostaa vaatimattomalta. Näin saadaan metsätalouden nykytila näyttämään surkealta ja painoarvoa lisätty omille puheille.

    Suomessa on hedelmällinen maaperä kyseenalaistamiselle. Jos metsäalan organisaatiot antaa suosituksia metsänhoidosta, se on virallista mantraa, joka on valjastettu palvelemaan monikansallisen selluteollisuuden tarpeiksi riistää Suomen luonnonvarat siirtomaatyyliin. Jopa tällä palstalla on esitetty näkemyksiä, jossa perusasiat käännetään päälaelleen. Yksi ei joskus halunnut raivata ja toisen mielestä taloudessa määrä määrää kannattavuuden. Ympäristöasioissa on erityisen helppo hyökätä metsänomistajia ja teollisuutta vastaan.

    A.Jalkanen

    No nyt vähän jäitä hattuun! Tässä ei keskusteltu Ranen kanssa metsänhoidon tavoitteista, vaan siitä lahopuun määrästä mikä on mahdollista olla luonnontilaisessa metsässä. Metsänhoidon tavoite asetetaan niin että sovitellaan tavoitteita yhteen. Myös myyntipuuta pitää joukkoon mahtua ja sata mottia lahopuuta haittaisi jo metsätalouden operaatioitakin.

    Se on totta että meillä suojelualue ei ole sama kuin luonnontilainen metsä.

    Lahopuun tavoitteet on hyvin tiivistetty Siitosen ja Huhdan katsauksessa jonka he tekivät Metsäteollisuus Ry:n tilauksesta: ”Talousmetsien luonnonhoidon vaikutuksia uhanalaiseen lajistoon”. Siinä kehotettiin lisäämään kaikkea lahopuuta, mutta erityisesti järeää lehtilahopuuta.

    Jo 20 mottia riittää monelle lajille, eikä noita määriä tietenkään tarvita joka hehtaarilla, vaan ne voidaan keskittää metsätilalla paikkoihin jossa ne eivät haittaa operaatioita. Osa lajeista menestyy avohakkuullakin, osa vaatii peitteisyyttä ja vaateliain osa menestyy vain laajoilla suojelualueilla.

    PS. Katsaukseen liittyvässä HS:n uutisessa kerrottiin että metsien lahopuulajistossa melko monen kehitys oli edelleen taantuva eli käännettä ei oltu vielä saatu aikaan. En osaa sanoa millä kriteereillä lajistoa luokiteltiin, selviäisi ehkä raportista.

    Visakallo

    Janne Kotiahon puheet ovat siinä mielessä tarpeellisia, että ne herättävät vielä omilla aivoillaan ajattelevat ihmiset toimimaan ja nousemaan vastarintaan. Olisi ollut mielenkiintoista olla silloin kuulemassa, miten vihreät keskustelivat viime vaalien murskatappion syistä. Kyllähän siinä tappiossa yksi iso osatekijä oli Kotiahon puheet. Kun tähän yhdistettiin nuoren, hyvin vähällä elämänkokemuksella varustetun puoluejohdon ilmastojulistus keskellä Ukrainan sotaa ja koronan mukana tullutta  talouskurjuutta, ei tarvitse ihmetellä kannatuksen sulamista.

    Gla

    Minusta jäille ei ole tarvetta hatussa. Onhan ympäristöpuolen vyörytyksessä ihan selvästi pyrkimys pönkittää omaa asemaa, eikä siinä luonto ole päällimmäisenä.

    ”Jo 20 mottia riittää monelle lajille, eikä noita määriä tietenkään tarvita joka hehtaarilla”

    Jo 20 m3? Kuulostaa siltä, että 20 m3 talousmetsässä on helppo nakki tai pieni määrä. Varmaan näin, kun mieli on skaalattu 5 kuution sijaan 100 kuutioon.

    Jos löytyy joku rytöalue, jossa on on 20 m3, silti talousmetsässä on edelleen keskimäärin tuo moitittu 5 m3. Sehän on luontoväen mielestä surkea esitys.

    Lahopuun määrä on kasvussa ainakin etelässä ja ennustan kasvun kiihtyvän kuusiporien takia. Kun lahopuuta ei tähänkään saakka tämän enempää ole ollut ties miten pitkään aikaan, mitään tarvetta keskittää huomiota 20-100 m3 lukuihin ei meillä ole.

    Aihe on vaarallinen, kun kansalaiset riittävän etäällä metsätaloudesta on helppo provosoida vastustamaan metsätaloutta ja -teollisuutta, koska eivät ymmärrä siitä mitään ja kokevat olevansa aiheen ulkopuolella siitä huolimatta, että eivät selviäisi päivääkään ilman näiden tuotteita. Myöskään vaihtoehtoista tapaa ei ole esitetty. Tämä on muuten hyvä indikaattori keskusteluissa, yleensä tähän kysymykseen keskustelu loppuu tai parhaassakin tapauksessa aihe vaihtuu.

    Nostokoukku

    Onko Kotiaho jossain keskustelussa vaatinut, että puunkasvatusalueille pitäisi saada 100 mottia lahopuuta?

    Gla

    Ei. Kyse on siitä, mistä edellä kerroin.

    Gla

    ”Kun tähän yhdistettiin nuoren, hyvin vähällä elämänkokemuksella varustetun puoluejohdon ilmastojulistus keskellä Ukrainan sotaa ja koronan mukana tullutta  talouskurjuutta, ei tarvitse ihmetellä kannatuksen sulamista.”

    Taisi tulla laskuvirhe. Huomio Ukrainassa, työrauha omien asioiden hoitoon. Sama, josta Anneli mainitsee toisaalla Kiinan osalta. Erona vain se, että kiinalaisten taktiikka ei ole osoittautunut laskuvirheeksi.

Esillä 10 vastausta, 6,761 - 6,770 (kaikkiaan 8,832)