”Onhan se hellyttävää, että vissit ja rassit on huolissaan kriittisen ajattelun ja tieteellisen ajattelun roplematiikasta”

Gruppa ei ole huolissaan kun Luontopaneelin puheenjohtaja valehtelee julkisesti?

Ajat muuttuvat ja kriittinen ajattelu sen myötä.  Ennen kriittinen ajattelu haki totuutta, nyt se väistää sitä.

Niin kyllä minäkin olen yliopistolla huomannut sen, että kaikki eivät hahmota esim mitä väitöskirjan tavoite on. Ei se että siirretään muiden tuottamaa tietoa uuteen muotoon, vaan se että pystytään tuottamaan jotakin uutta tietoa ja arvioimaan omia tuloksiaan kriittisesti. Kaikennäköiset höpöväitöskirjat menevät nykyisin läpi. Esimerkkinä vaikka Lauri Törhösen väitöskirja Elokuvaohjaajana Suomessa.

AJ:  Haluaisin nähdä julkisuudessa syvempää analyysiä uhanalaistilastoista.

Mihin katosi Seppo Vuokko? Hän kertoi muutama vuosi sitten, että alkaa perkaamaan tätä viimeistä Punaista kirjaa, mutta mitään ei ole kuulunut.

Voihan sitä itse tehdä analyysiä vaikka elinympäristöstä LEHDOT:

Punainen kirja 2019 sivu 42 taulukko 5.

Siitä selviää, että lehtolajeja on on ollut tarkastelussa (246+2477)=2723 kpl ja niistä on ollut  (VU, EN,CR) uhanalaisia (95+282)= 377 kpl eli 13,8% ja loput 2346 elinvoimaisia (LC) ja silmällä pidettäviä (NT)

Otetaan tarkasteluun kääväkkäät sivulta 243 lähtien, jotka varmasti ovat lahopuuulajeja, kun lahopuun riittävyys on nyt kyseenalaistettu ja lajin elinympäristöksi hyväksytään vain MI=lehdot eli vain ensisijainen elinympäristö ei toissijaisia elinympäristöjä.

Valitaan Keltakänsäkkä (VU) vaarantunut sivulta 241, joka ainoa elinympäristö on MIt (tuoreet ja kuivat lehdot), jolle uhanalaisuuden syyksi on ilmoitettu MI=lahopuun väheneminen.

Lyhennesymbolit NA, LC, NT, VU, EN, CR ja RE  sekä  MIt=elinympäristö ja MI=uhanalaisuuden syy, löytyvät Punaisen kirjan 2019 sivuilta 141…143.

Sitten laji.fiistä katsotaan kääväkkään yleiskuvaus.

https://laji.fi/taxon/MX.205603/occurrence

Josta taas selviää, että Suomessa lajista on kautta aikain 5? kpl epävarmaa havaintoa, kun on kysymysmerkillä varustettu. Havaintoja Suomesta on Espoossa ja Ahvenanmaalla.

Sitten kun katsoo esiintymistä maailmalla, niin se taas kertoo, että laji on hyvin harvinainen laji maailmalla eli on pienen pulaation laji ja vain Keski-Euroopassa näkyy olevan enemmän ja se viittaisi lisäksi siihen, että on toisenlaisen ilmaston lajikin. Suomessa havainnot ovat vuosilta 1997 2kpl ja vuodelta 2011 3kpl.

Sitten uhanalaisuus: Luokkaan (VU) johtanneet syyt:

• B2ab(iii) – Suppea esiintymisalue ja taantuminen, tai esiintymisen voimakas pirstoutuminen, tai erittäin suuret kannanvaihtelut
• D1 – Pieni populaatio
• Uhanalaisuuteen johtaneet syyt

Ml – Lahopuun väheneminen

Uhkatekijät tulevaisuudessa

Ml – Lahopuun väheneminen

Samalta sivulta Satiinikääpä (CR) erittäin uhanalainen.

Mokkakääpä (CR) sivu 243.

Punalatvahaarakas (NT) sivu 245. Lajikeskuksella luokka (LC) elivoimaiset, vaikka Suomessa epävarmoja havaintoja vain 2?

Minä arvioisin, että esille ottamani muutamat kääväkäslajit Suomessa kaikki ovat erilaisen ilmaston lajeja ja vielä pienen popun lajeja suurine kannanvaihteluineen, joita ei voi auttaa millään lahopuun lisäyksellä ja että lajit pitäisi olla luokassa NA = arviointiin soveltumattomat.

”ensinnäkin asia ei pidä paikkaansa ja toiseksi menettelyn tulee olla tahallinen.”

Janne sanoi sanatarkasti:”Keskimäärin voi olla 100 m3/ha lahopuuta kun puhutaan luonnontilaisista metsistä ja tällä hetkellä talousmetsissä on alle 5m3.Eli me ollaan viety 95% monimuotoisuudelle tärkeästä resurssita pois sieltä luonnosta.”

Väite ei pidä paikkaansa.Kaikkien suojelualueiden keskimääräinen lahopuumäärä on noin 20m3/ha ja väite että koko maassa olisi ollut joskus keskimäärin 100m3/ha lahopuuta josta ”me” olisi hävitetty 95% on uskomatonta soopaa.Professori tietää lahopuumäärät koska hän on tutkinut nimenomaan sitä koko uransa eli jostain syystä hän valehtelee .