Ydinongelma on, että meitä on täällä aivan liikaa ja luonnonvaroja älyttömästi kuluttava elämäntyyli. (Linkolan ennustukset) Mihin oikein johtaa väestön edelleen lisääntyminen ja ennustetusta ilmastomuutoksesta aiheutuva kansainvaellus.  Kaikki sivilisaatiot ovat tähän asti  jossakin vaiheessa romahtaneet. Yleensä luonto jotenkin hoitaa asian, jos jonkun lajin määrä riistäytyy käsistä.

Kuuntelin juuri Tiedeykkösestä, minkälaiseen umpikujaan elintarvikkeiden tehotuotanto on ajautumassa. Onko edessä muuttoliikkeen kääntyminen takaisin maalle?

Elintarvikkeet pakataan pieniin kuluttajapakkauksiin, josta muodostuu valtava jätevuori, johon luonnonvaroja on lisääntyvässä määrin käytettävä.

Mihinkä RR perustaa Suomen syntyvyyden aihettaman liikakansoituksen? Linkolan oikeutta mölähdellä maanmiestensä puolesta olla vaiko ei olla, oli irvokasta elämän tuomarointia.

Puuntuotannon kasvattamiseksi hävitimme miljoonia hehtaareita suoekosysteemejä, jotta saamme kehua maailman parhaan osaamisen ja metsänhoidon saavutuksia.Samalla kiihdytimme osaltamme ilmastonmuutosta ja nyt nautimme ilmastonmuutoksen tuomasta kasvunlisäyksestä, ainakin toistaiseksi. 

Suoekosysteemit ovat entisiä järviä tai metsiä.   Suollakin on monta kehitysvaihetta.  Miksi pitäisi ennallistaa juuri sotien jälkeiseen tilaan.

Ojitetun suon puuston sitoma hiili lisättynä metaanipäästöjen poisjäännillä ja vähennettynä lisääntyneillä hiilidioksidipäästöillä  on hiilitaseen kannalta parempi kuin luonnonsuon metaanipäästöt.  Kannattaa muistaa, että täällä pohjoisessa tarvitaan energiaa.  Mistä sitä saa edullisemmin kuin metsästä.  Sekin kannattaa muistaa, että metsäteollisuustuotteilla korvataan fossiilisia päästöjä aiheuttavia tuotteita.

Hesarin otsikko on kummallinen. Luontoa on myös ihmisen muokkaama metsä, ei vain vanha koskematon.

Uhanalaisuusarvioinneissa on se ongelma v että niitä on tehty Suomessa vasta 2000 luvulla 3 krt. Todennäköisesti 100 vuotta sitten tilanne ei ollut juurikaan parempi, ainakin jos katsotaan nisäkkäitä. Suomeen on myös levinnyt enemmän uusia lintulajeja. Alunperin IUCN kriteerit on tarkoitettu luonnontieteellisille alueille  , eikä varsinkaan maakuntatasolle. Suomen arvioinneissa on myös systemaattisen virheen vaara, koska tarkasteltava lajimäärä on kasvanut joka kerta. Kun mukaan tulee uusia harvinaisempia lajeja, on mahdollista että niistä löytyy todennäköisemmin uhanalaisia.

On tehty joitakin vertailuja itärajan molemmin puolin. Yllätys oli esim se, että liito-oravaa ei siellä ollutkaan enempää kuin Suomen puolella. Myös joutsenia ja kurkia oli vähemmän, mutta metsäkanalintuja enemmän kuten oli odotettavissa.

<p>Rassin linkissä jymyuutinen, etusivut uusiksi!<br /><br />”Muutamilla vaikeuksia”, ”saattavat jäädä puutteellisiksi”. Ei ylen jutusta, vaan väikkärin tiivistelmästä lukaistuna. Loput perusjargonia.</p><p>Onhan se hellyttävää, että vissit ja rassit on huolissaan kriittisen ajattelun ja tieteellisen ajattelun roplematiikasta.<br /><br />Jos ei ihan kotikylän kansanopistosta löydy niin naapurikylän kansanopistossa voi olla aiheesen liittyvää kurssitusta. Se vaan vaatisi vähän vaivannäköä. Silti kannustan tsemppaamaan.</p><p>Kasiluokalla peruskoulussa näyttää alkavan tuon aiheen opiskelu nykyään. Valveutuneimmat opettajat varmaankin aloittaa jo aiemmin. Yliopistossa seminaaria seminaarin perään aiheesta.</p><p>On vähän opiskelijastakin kiinni miten kokonaisuus alkaa hahmottumaan. Pottumontun kärkietenijät ovat näköjään asian vaikeuden tiedosttaneet, se on tietysti hyvä.</p><p>♥ Kerttu</p>