› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 6,711 - 6,720 (kaikkiaan 8,809)
1 2 3 … 671 672 673 … 879 880 881

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Sent on: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 8.12.2023, 12:44

    Kommentoin Hesariin.

    ”Luontopaneelin ehdotuksissa on monta hyvää elementtiä. Esimerkiksi maankäytön muutosmaksu kohdistuisi oikein metsänhävitykseen kuten asuntojen ja sähkölinjojen rakentamiseen. Ekologisen kompensaation pitäisin edelleen vapaaehtoisena.

    Vesiensuojelua parantavia elementtejä sisältyy jo metsätalouden ohjeisiin ja käytäntöihin. Suojakaistat levenivät juuri vapaaehtoisessa metsäsertifioinnissa. Suometsien hoidon suunnittelua (kuten vesiensuojelun rakenteita) tuetaan ensi vuodesta lähtien Metkasta eli metsätalouden tukijärjestelmästä. Korvaukset metsänomistajille luonnonhoidosta sisältyvät jo osittain uuteen Metka-tukeen, ja korvaukset suojelusta Metso- ja Helmi-ohjelmaan. Näiden riittävä rahoitus poistaisi jo monta pulmaa. Tässä vinkki eduskunnalle!

    Osa metsäpuolen ehdotuksista on ongelmallisia. On ennakoitavissa että metsätuhot eli mm. tuulituhot, kaarnakuoriaiset ja metsäpalot lisääntyvät. Näiden puiden korjaamiseksi ja tuhojen ehkäisemiseksi voidaan joutua lähivuosikymmeninä tekemään paljon hakkuita Etelä-Suomessa. Hakkuiden koon ja määrän rajoitukset sekä hakattavan puuston koko- tai ikärajoitukset haittaisivat näiden osalta järkevää toimintaa ja lisäisivät lupabyrokratiaa.

    Avohakkuun ylärajalle on vaikea antaa ekologista perustetta. Ne ovat olleet etelässä keskimäärin pieniä ja pohjoisessa suurempia. Pienten avohakkuiden lisääminen lisäisi metsien pirstoutuneisuutta, eli tarvitaan myös isoja kuvioita. Jos turvemaa ei uudistu, se tulisi olla edelleen mahdollista myös avohakata ja uudistaa viljellen. Tällainen kohde on useammin räme kuin korpi. Metsien kytkeytyneisyyttä voitaisiin lisätä ottamalla se huomioon metsien hoidon suunnittelussa myös maakuntia pienemmässä eli muutaman metsätilan mittakaavassa.”

    Timppa 8.12.2023, 15:46

    Hakkuut eivät Suomen luontoa pirstaloi vaan suot, järvet, pellot, taajamat ja valtaväylät.  Osoittaa vaan halua hallita toisten omaisuutta nuo kytkeytyneisyyshömpät.

    Luther sai aikaan uskonpuhdistuksen ja ehkä luterilaiset olivat ainakin silloin  parempitapaisia.   Näissä luonnonhävittämisjutuissa hävittämisen välttäminen tulee lähteä ihmisistä ja suunnittelusta.  Anekauppa ei pelasta yhtään mitään.

    Nostokoukku 8.12.2023, 15:54

    Ilmeisesti tuurisähköyhtiöt ja sähköverkkoyhtiöt jätetään aiheuttaja maksaa –periaattiden ulkopuolelle.

    Visakallo 8.12.2023, 16:16

    Näinhän se Nostokoukku tahtoo olla, että tällaisissa asioissa kaikkein vähiten syylliset ovat maksajan ja syytetyn osassa. Maailma ei siinä mielessä ole kovin oikeudenmukainen. Elämme nyt uus-kolonialismin aikaa.

    Rane 8.12.2023, 16:37

    Luontopaneelin Janne Kotiaho teki sen taas.Radio Suomen päivässä hän valitti  lahopuun määrästä metsissämme.Hänen mukaansa luonnonmetsissä on lahopuuta 100m3/ha ja nykyisissä talousmetsissä alle 5 m3/ha.Yhdessä toimittajan kanssa voivottelivat että ”monimuotoisuudelle tärkeät resurssit” ovat huonontuneet 95%!

    Jos toimittaja olisi ymmärtänyt jotain aiheesta niin hän olisi voinut kysyä esim.että milloin Suomen metsissä on ollut keskimäärin 100 m3/ha(tai yli) lahopuuta?Tai esimerkiksi kuinka monella luonnonsuojelualueella on keskimäärin 100m3/ha (tai yli)lahopuuta?

    (Oikeat vastaukset:-Ei milloinkaan ja ei yhdelläkään.)

    Janne toki tietää oikeat vastaukset mutta hän on myös oppinut että medioissa voi puhua ihan puuta/heinää koska kukaan ei tarkista faktoja koska puhuja on professori.PS.Voisi kysyä ovatko luontopaneelin muutkin faktat samaa tasoa?

    Noin 19.30 min

    Euroryhmä varoitti Suomea taloudesta. | Radio Suomen Päivä | Yle Areena – podcastit

    Visakallo 8.12.2023, 16:54

    Olisi mielenkiintoista olla kärpäsenä katossa, kun Koneen Säätiön hallitus pitää kokoustaan. Keskustellaanko siellä esim. siitä, kuinka paljon voi julkisuudessa valehdella, ettei Herlinit puutu peliin? Jossainhan Kone Oy:nkin uskottavuuden raja menee, vaikka Koneen Säätiö melko itsenäinen onkin.

    Makarov 8.12.2023, 17:06

    No olipa kyllä Kotiaholta erikoinen lausunto. Toivon todellakin että valehtelee, luulishan tuota joku vastuu olevan Kotiahollakin. Surullista että toimittajat eivät mitään osaa kyseenalaistaa.

    MaalaisSeppo 8.12.2023, 17:56

    <p>Luontopaneelin nykyinen toimikausi on päättymässä. Vielä viime tipassa tekee ulostuloja, joita ei tarvitse ottaa vakavasti.</p>

    A.Jalkanen 8.12.2023, 18:19

    Sivu 15:

    Suomalaisissa luonnonmetsissä lahopuun määrä vaihtelee mm. kasvupaikan ja maantieteen mukaan. Esimerkiksi Etelä-Suomen luonnontilaisissa metsissä lahopuuta on arvioitu olevan keskimäärin noin 60–90 kuutiometriä hehtaarilla. Voimakkaiden myrskyjen ja metsäpalojen jälkeen määrä voi olla useita satoja kuutioita hehtaarilla.

    Talousmetsissä lahopuun määrä on huomattavasti luonnontilaisia metsiä vähäisempi. Valtakunnan metsien inventointi (VMI) antaa luotettavan kuvan kuolleen puun määrästä ja sen muutoksista aluetasolla. Uusimman valtakunnan metsien inventoinnin (VMI13, inventointivuodet 2019–2023) perusteella metsämaalla on lahopuuta nykyisin Etelä-Suomessa keskimäärin 5 kuutiota ja Pohjois-Suomessa vajaa 8 kuutiota hehtaarilla.

    Sivu 16:

    Tutkimusten perusteella boreaalisissa havumetsissä vaateliaimpien kuolleella puulla elävien lajien esiintyminen on epätodennäköistä, jos metsikössä on lahopuuta vähemmän kuin 20 kuutiota hehtaarilla. Osa kuolleilla puilla elävistä lajeista on niin vaateliaita, että elinvoimaiset kannat säilyvät vain sellaisissa metsissä, joissa ei tehdä lainkaan hakkuita.

    https://tapio.fi/wp-content/uploads/2023/06/Lahopuut-ja-luonnon-monimuotoisuus_2023_taitto_final.pdf

     

     

    Gla 8.12.2023, 18:36

    Paljonkohan lahopuuta on Jannen kotikylässä Jyväskylässä? Metsät on hävitetty rakentamisen alta ja korvattu asfaltilla tai betonilla. Veikkaan, että lahopuun määrä on nolla, mutta se ei ole ongelma. Ne metsät, joita ei ole hävitetty alkaa tuottaa lahopuuta kuusiporahyökkäyksen tuloksena.

     

Esillä 10 vastausta, 6,711 - 6,720 (kaikkiaan 8,809)
1 2 3 … 671 672 673 … 879 880 881