”Kansan tahto on metsäasioissa selvä.”

Tällä otsikolla on Hesarissa toinen mielipide ja se koskee äskettäisen mielipidekyselyn tulkintaa. Ilmeisesti kyselyssä sivuutettiin metsien talousvaikutukset jotka siis pienenisivät, jos metsiä suojellaan paljon lisää. Pitäiskö kansalaisilta kysyä: kuinka paljon olisit valmis maksamaan lisää veroja tai kuinka paljon olisit valmis tinkimään käyttämistäsi palveluista metsien suojelun hyväksi?

<p>Ei voi olla puuttumatta tuohon Timpan vedätykseen. Timppa on siinä onnellisessa asemassa, että on voinut myötävaikuttaa monien metsäalan ammattilaisten työllistymiseen ja onhan hän sen hyvällä metsänhoidollaan osoittanut. Mutta sekään kun ei riitä. Suomen metsät ovat paljon huonommassa hoidon tilassa. Tuskin monomuotoisuudenkaan kannalta, hyvä metsänhoito edistää myös monimuotoisuutta.  Metsät kärsivät hoidon puutteesta, kuten mittavista hoitorästeistä ja voi olla lepsusta kysymyksen asettelusta. Tuskin kuitenkaan suojelun lisäämisellä voidaan korvata sitä, mitä metsänhoidossa menetetään.  </p>

Tässä kommentti siihen ”Kansan tahtoon”  Saa nähdä julkaisevatko

Tutkimus osoitti, että Suomen koululaitos on toiminut häpeällisen huonosti, kun metsien kokonmaismerkitys on tavallisilta kansalaisilta täysin hukassa. Kysely valitettavasti osoitti tämän. Vastausjakautuma olisi luultavasti sama, jos kysyttäisiin, että haluatko lyhyempää työaikaa, parempaa palkkaa ja pienempiä veroja.

Myös median vaikutus on totuutta vääristävä. Toimittajien omat sympatiat ja antipatiat ohjaavat juttujen sisältöä. HS on tästä esimerkki. Ainakin kahteen metsäaiheiseen juttuun oli kuvattu ehkä suurin hakkuuaukko, mitä oli mahdollista löytää. Normaalimetsässä ei sellaisia aukkoja kukaan tee. Toinen esimerkki. Valitettiin erään naisen mustikkametsän häviämistä vaikka Luonnonvarakeskus kertoi ennätyksellisestä mustikkasadosta.

<p><p>Syytä on pyrkiä parempaan metsänhoitoon, siitä hyötyvät metsät ja siitä on etua myös metsien suojelussa. Tuskin riittää vain yksi tapa hoitaa metsiä. Metsänhoidon monipuolistamisen vaihtoehto on asetettu jo metsälakiin ja metsänhoidon suosituksiin. Jos ei ole avautunut toimiakseen, siihen suuntaan kannattaa kuitenkin pyrkiä. </p></p>

Onhan sieltä yksinpuin lukien aika pitkä matka 20-30 prosentin tavotteisiin. Ja kun metsissä kysymys on hoidon puutteista, riittää metsissä rästeissä hoitamista. Tietysti voidaan korvata uusilla suojelupäätöksillä, tulevat metsät ikäänkuin hoidetuksi, mutta pitäisi ne rästit myös saada jollain tavalla hoidetuksi. Pyrkimystä siihen on, ei nyt kuitenkaan kuten marjanpoiminnassa – hyväksikäytöstä, mutta kalliksi se hoitaminen joka tapauksessa tulee. Nykymetsissä hoitokertoja on paljon, kannattaisiko kuitenkin suojelunkin kannalta pyrkiä yksinkertaisempaan metsänhoitoon.