Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 6,621 - 6,630 (kaikkiaan 8,766)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • A.Jalkanen

    Hömötiaisen uhanalaisuus on perusteltu sen populaation nopealla hupenemisella. Kottaraisia näkyi tänä kesänä muutamaan otteeseen, olisiko sen kanta elpymässä? Kivitaskua esiintyy luonnossa meillä edelleen luonnostaan puuttomilla alueilla sen verran kuin niitä elinympäristöjä meillä luonnostaan on.

    ”Ulkosaaristossa pesii useimmilla puuttomilla luodoilla. Teollisuusalueet ja maatalojen ympäristöt ovat sen suosimia elinalueita. Suomen kivitaskujen määräksi arvioidaan noin 290 000 paria, mutta kanta on ollut laskussa mahdollisesti maatalouden muutoksien vuoksi.” (Wikipedia: kivitasku)

    Perinneympäristöt eivät ole alkuperäisluontoamme. Hyvä kysymys: kuinka paljon perinneympäristöjä pitää keinotekoisesti ylläpitää ja kuinka paljon maatalouden pölytys ynnä muut ekosysteemipalvelut vaativat luonnollista ympäristöä. Ainakin vesistöjen varsien kosteikot puoltanevat paikkaansa: ne suodattavat ravinteita valumavesistä ja toimivat rantalintujen elinympäristöinä vähentäen rehevöitymisen aiheuttamaa umpeenkasvua. Esimerkkeinä lehmien kesälaidunnus Espoon virkistysalueilla Laajalahdessa ja Fiskarsin ls-alueella Espoonlahden pohjukassa.

    suorittava porras

    Mihinkäs on taas unohtunut se tosiasia ,että tiaisten kokonaismäärä on kasvanut ja ,että ärhäkämmät tali-ja sinitiaiset ovat vallanneet hömötiaisten reviirit. Nämä valloittajat ovat puolestaan saaneet lisäetua keinoruokinnasta ,jota ihmiset lintujen ruokintapaikoillaan harjoittavat.

    Hömötiainen on kärsinyt ihmisen toiminnasta ,mutta se uhka tulee aivan muualta ,kun toimista metsätalouden piirissä.

    Kurki

    Englannissa on tehty tukimus Hömötiaisen alamäestä, jotka ovat lähes kadonneet. Syy oli aivan luonnollinen, vahvemmmat kilpailijat syrjäyttävät heikomman.

    Hömötiaisen 30 pesästä sinitiainen ja talitiainen ottivat käyttöönsä 18.

    Here 30 Willow Tit pairs occupying both natural holes and nest boxes were observed with only 10 of these pairs successfully fledging young. Of the 20 unsuccessful pairs, 18 had their nest cavity taken over by Blue Tits and a further two by Great Tits.

    https://www.conservationjobs.co.uk/articles/just-what-is-causing-the-decline-of-uk-willow-tits/

    A.Jalkanen

    Hömötiaisesta on keskusteltu muutamaan kertaan aiemminkin. Muiden tiaisten kilpailu selittänee kyllä osan sen alamäestä, mutta ei lintutieteilijöiden mielestä kokonaan, vaan elinympäristöjen muutos on tärkeä osasyy. Käynee järkeen että jos suojaa, ruokaa ja sopivia asuntoja on vähemmän, kaltoin käy. Sini- ja talitiainen eivät ilmeisesti ole yhtä vaateliaita elinympäristönsä suhteen ja hyötyvät ilmastonmuutoksesta.

    Scientist

    Kottarainen ja kivitasku eivät kyllä ole mitään varsinaisia metsälajeja. Jos jotkut varpuslinnut taantuneet, vastaavasti monet suuret lajit lisääntyneet. Esim joutsen, kurki, useat haikaralajit, merikotka jne.

    Timppa

    Valitettavasti lintu- ja muut luonnontieteilijät ovat ainakin minun silmissäni menettäneet uskottavuutensa.  Esimerkiksi mantra, että vanhojen metsien väheneminen on syy siihen tai tähän, on tyypillinen esimerkki.   VMI:stä tiedämme, että vanhat metsät ovat lisääntyneet.  Sitten, kun avaamme Karttapaikan netistä, niin  näemme, että suojelualueita on ainakin kaikkialla Keski-Suomen metsissä.

    Jos hömötiainen on vähentynyt, niin tilastollisesti tarkasteltuna syynä on vanhojen metsien ja suojelualueiden lisääntyminen.

    A.Jalkanen

    Onhan vanhojen metsien määrä pohjoisessa vähentynyt aika huomattavasti. Etelässä sen sijaan pysynyt koko lailla samana 1950-luvulta lähtien. Tällä yhdellä muuttujalla ei hömötiaiskeissi selity. Lajin asiantuntijan Raimo Virkkalan mukaan tarvitaan nimenomaan etelään riittävä määrä tarpeeksi laajoja suojelualueita rehevämpiin metsiin.

    Jos halutaan vanhojen metsien suojelun osuus etelässä yhtä suureksi kuin pohjoisessa, tarvitaan eduskunnalta riittävä rahoitus. Laajoina kokonaisuuksina eikä pirstaleina.

    https://forest.fi/fi/artikkeli/metsien-ikarakenne-vuosina-1951-2019/#b8ccc9e8

    Perämurikka

    Hömötianen kärsii lahojen lehtipuupökkelöiden puutteesta.

    Petkeles

    Mää nii kovin toivosi, että te jatkasit siel hesaris niitä metsätaloude puolustelui.

    Mää olen vissi ahvena, ku mul on köyry hartia.

    Perämurikka

    Eikä se kottaraiskanta elvy ku ei lehemät oo laitumella enää

Esillä 10 vastausta, 6,621 - 6,630 (kaikkiaan 8,766)