› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 6,601 - 6,610 (kaikkiaan 8,809)
1 2 3 … 660 661 662 … 879 880 881

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Sent on: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 28.11.2023, 19:02

    On ihan hyvä kysymys tarvitaanko ihmisen tekemiä aukkoja monimuotoisuuden lisäämiseksi.

    Talousmetsissä selkeästi tarvitaan: harvennusten ja avohakkuiden mosaiikki on monimuotoisempi kuin pelkästään harvennettu tai jatkuvasti kasvatettu metsä. Monimuotoisuutta voidaan hienosäätää vielä lisäämällä sekametsiä jos niistä on puutetta, tai yhden puulajin metsiköitä jos alue on pelkkää sekametsää. Monimuotoisuutta lisää siis vaihtelun lisääminen.

    Luonnonmetsissä useimmiten ei: siellä luonto hoitaa uudistamisen useimmiten niin että vaihtelua on valmiiksi hyvin paljon, ainakin jos katsotaan tarpeeksi laajaa eli maiseman mittakaavaa.

    Nostokoukku 28.11.2023, 19:07

    Vielä kerran, yhtäläisesti ja erikseen: Ei ole oikein verrata metsää ja puunkasvatusaluetta toisiinsa.

    Metsuri motokuski 28.11.2023, 20:30

    Eikös tuo rajanveto ole aika vaikeaa. Metsässäkin voi kasvattaa puita.  Minulle ei ole tuo ero metsän ja puunkasvatusalueen välillä kovinkaan selvä.

    Perämurikka 28.11.2023, 20:52

    Ei se oo vaikiaa.jos on metsässä joskus käyny.

    Nostokoukku 28.11.2023, 20:55

    Minulle se on kristallinkirkas. Puunkasvatusalueilla kasvatetaan puita ihmisen järjestelmien mukaan, usein jo monessa puusukupolvessa. Eihän tehokkaasti viljeltyä ohrapeltoakaan kutsuta kedoksi, eikä asfalttiasemaa paisterinteeksi.

    Perämurikka 28.11.2023, 20:57

    Juurinäin

    A.Jalkanen 28.11.2023, 21:16

    Nostokoukku voi vastustaa vaikka maailman tappiin, mutta se ei muuta sitä että luonnonmetsiä, suojelualueita ja talousmetsiä mitataan ja tilastoidaan. Käyttäen FAO:n metsämääritelmää ja VMI:n metsämääritelmää.

    Kurki 28.11.2023, 21:24

    Luonto ei todellakaan tarvitse ihmisen tekemiä aukkoja eikä ”metsänhoitoa” monimuotoisuuden säilyttääkseen.

    Suomen koskematon metsämaaluonto olisi vähemmän monimuotoinen kuin nykyinen, sillä luonto kasvamalla umpeen aukeat elinympäristöt kuten perinneympäristöt ja paahderinteet hävittäisi paljon lajeja.

    Punaisen kirjan 2019 mukaan perinneympäristöissä tarkastettiin n. 5000 lajia, joista 650 oli uhanalaista ja paahderinteillä tarkastettiin noin 650 lajia , joista uhanalaisia oli 58.

    Kaikkiaan n. 6500 lajia olisi silloin uhanalaista ja lajeja häviäisi paljon.

    Eipä tuo koskematon metsämaaluonto liene kovinkaan tavoiteltava tila muutenkaan. Täällä ainakin ennen pitkään kaikki näkymä olisi suota ja monimuotoisuus suoluonnon varassa, kun suota ennen ojituksia parhaimmillaan oli 70% pinta-alasta.

    Täällä on sanonta: ”Suot leviävät kuin lentävä keuhkotauti”.

     

     

    Perämurikka 28.11.2023, 21:26

    Niin.luonnonmetsiä joita on läntti sielä sun täälä.ei oo vertailukohdetta siihen mitä oli ennen metsätaloutta.

    Nostokoukku 28.11.2023, 21:27

    En minä mitään vastusta. Mitattakoon ja tilastoltakin niin paljon kuin halutaan, eihän se näpertely mitään muuta. Mittaustuloksia ja tilastoja saa aina tilaajan tarpeiden mukaan.  Eikös se FAO ole erään maailman turhimman järjestön alainen toimija? VMI:n historia on lähtöisin metsäteollisuuden tarpeita palvelevasta toiminnasta. Ei mittaaminen ja tilastoiminen muuta viljelyalueita metsäksi.

Esillä 10 vastausta, 6,601 - 6,610 (kaikkiaan 8,809)
1 2 3 … 660 661 662 … 879 880 881