› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 6,581 - 6,590 (kaikkiaan 8,832)
1 2 3 … 658 659 660 … 882 883 884

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Sent on: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Nostokoukku 22.11.2023, 19:36

    Käpytikkoja on tosiaan paljon, ei sellaista hirvipassia etteikö pari nakuttajaa ole kuultavissa. Tikat ovat vaelluksella, lähtöisin ties mistä, matkalla ties minne. Mutta tähän aikaan vuodesta ne keskittyvät käpyjen availuun, ei pesäkolojen tekoon. Tuskin vaeltavat tikat tuovat pesäkolopulaan helpotusta.

    Timppa 22.11.2023, 19:52

    Saarijärvellä n 100-vuotiaassa kuusikossa on n 2% lahokuusta kuusim3:ä kohden.  Toivakassa 1,2 %  vähän nuoremmassa kuusikossa.  Ei siis mitenkään dramaattista.  Luonnontilaisista metsistä ei ole tietoa.

    Voisi olettaa, että luonnon kuusikoissakin tyvilaho lisääntyy metsän ikääntyessä.  Tästä seuraa, että myrskyt kaatavat entistä enemmän tyvilahokuusia.  Ennen meitä suojeli ilmasto.  Nyt selvästi vähemmän.  Minä sanoisin, että nyt kääntyvät luonnonkuusikot ovat alttiimpia kirjanlainajateholle kuin normaalitavalla uudistetut talousmetsän kuusikot.

    reservuaari-indeksi 22.11.2023, 20:09

    Niin. Päätimppa voi täsmentää usein esittämäänsä lausuntoa siitä että korreloiko puumäärä monimuotoisuuden kanssa. Siitä on ollut nyt kirjoittamanasi kahta eri linjaa.

    Leena

    A.Jalkanen 22.11.2023, 20:22

    On varmaan liian yleistävää sanoa että jompi kumpi, talousmetsä tai luonnonmetsä, olisi aina ja kaikkialla kestävämpi tuhoja vastaan. Luultavasti sellainen metsäkuva on paras, jossa on mahdollisimman paljon vaihtelua. Kuten Annika Kangas kirjoitti, osa metsistä saa olla yhden puulajin metsiköitä. Tähän voisi lisätä että osa saa olla tasaikäisiä. Sekin lisää vaihtelua verrattuna tilanteeseen, jossa kaikki olisi sekametsää tai eri-ikäismetsää.

    Esimerkiksi Kanadan vuoristoniluriongelmasta näemme, että luonnontilaisen kaltaisissa metsissäkin voi levitä paha hyönteistuho pitkään. Tutkijoiden mukaan yhtenä syynä tuhoihin on suojelumetsien hoitamattomuus: metsät ovat ylitiheitä eivätkä yhtä elinvoimaisia kuin talousmetsät. Metsäpaloja on pyritty estämään ja näin estetty metsän luonnollinen uudistuminen ja luotu nilurille ylen määrin lisääntymisen mahdollisuuksia.

    Gla 22.11.2023, 20:23

    Tikkoja on ollut jo jonkin aikaa täällä, mistään syysvaelluksesta ei ole kyse. Eiköhän ne täällä ehdi pesiäkin. Tai ehkä ne viettää hauskoja poikamiesvuosia täkäläisissä kuusiporaparatiiseissa, joissa ei pesäkolopuita ole tarjolla.

    Saarijärvi ja Toivakka ovat sen verran ylhäällä, ettei juurikäävästä tarvitse puhua ongelmana. Eri tilanne on Toivakasta 100-200 km etelään, talousmetsän lahoprosentit ovat helposti 15, pahimmillaan 30% tai ylikin.

    Täällä on luonnonkuusikkoja niin vähän, ettei niistä lahon suhteen taida tilastoa saada.

    Timppa 22.11.2023, 22:55

    Kuten kirjoitin, niin  monimuotoisuuden ja puumäärän välillä ei mielestäni ole selvää korrelaatiota suuntaan tai toiseen.

    Etelä-Suomessa tyvilaho on ennen kaikkea  seurausta kauan harjoitetuista poimintahakkuista.  Keski-Suomessa hakkuut käynnistyivät selvästi myöhemmin.

    Omat havainnot kertovat, että muutaman tyvilahon tuulenkaato kuusikossa riittää käynnistämään kirjanpainajatuhon.

    A.Jalkanen 23.11.2023, 16:38

    Arvid Borg, Metsäoppi, kuudes painos 1934, s. 105. (1. painos 1904).

    Hyönteistuhojen estämiseksi ehdotetaan, että kaadetaan metsään pyydyspuita ja poltetaan ne sen jälkeen kun toukat ovat iskeytyneet niihin.

    … ”on mitä suurinta huomiota kiinnitettävä eläinmaailmassa oleviin hyönteisten luonnollisiin vihollisiin. Näistä ansaitsevat huomiota ennen kaikkea hyönteissyöjälinnut. Monet näistä syövät parissa päivässä saman verran hyönteisiä kuin mitä voimme parhaiten saada tuhotuksi onnistuneella pyydyspuulla. Pitkäaikaisilla syöttökokeilla on todettu esim. tiaisten syövän päivässä keskimäärin n. 10000 hyönteismunaa. Samoin huomattiin kerran pienen hömötiaisen syöneen päivässä alun seitsemättäsataa mäntymittarintoukkaa. Yleensä juuri tiaiset syövät oman painonsa hyönteisiä ja niiden munia 2,5 – 3 päivässä. Tästä käsitämme, miten valtava merkitys pikkulinnuilla on metsätaloudessa.

    Ikävä vain, että parannettu metsänhoito uhkaa vähitellen hävittää näiden hyödyllisten auttajiemme pesäpaikat, joten linnuillekin tulee asuntopula uhaten karkoittaa ne metsistämme, jolloin hyönteiset pääsisivät niissä rauhassa isännöimään.”

    Ratkaisuksi Arviiti ehdottaa pökkelöiden säästämistä ja pönttöjen asentamista. Ei mitään uutta auringon alla?

    reservuaari-indeksi 24.11.2023, 17:08

    Timppa, oppimista sulla tapahtuu. Vanhemmiten tietysti hitahammin. Tähän asti se on sulla ollu notta mitä enemmän puuta niin sitä m-muotoisenpi. Vielä perähän koko Suomi asuttuna, ja piotalloures.

    Nyt vaan potkaaset kellarin oven seljälleen ja laaja katse maailmahan, hyvä tuloo. Jos ei meinaa tulla niin aina on JSN.

    Leena

    Rane 24.11.2023, 17:19

    Grupan lakimies Leena se vaan jaksaa yrittää…

    Kurki 24.11.2023, 20:22

    Lennu on itseoppinut psykologi, joka täällä sitten rehvastelee taidoillaan.

Esillä 10 vastausta, 6,581 - 6,590 (kaikkiaan 8,832)
1 2 3 … 658 659 660 … 882 883 884