Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 6,561 - 6,570 (kaikkiaan 9,320)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • KeMeRat

    Sellaistakin oon kuullu, että ne kukkakedot on harvinaistuneiden lajien elinympäristöjä. Siitä kaite tulee se suojelun tarve, eikä agraarikulttuurin (=Väyrynen) vaalimisesta.

    Gla

    Noinhan se on. Mutta kumpi on parempaa monimuotoisuutta, umpeen kasvanut kulttuurimaisema vai ihmisen avulla avoimena pysyvä niittymaisema.

     

    Metsuri motokuski

    Kurjella oli erinomaisia esimerkkejä kuin luonto on jatkuvassa liikkeessä ja luonnontilainen käsite on hyvinkin abstraktinen käsitys. Jotta luonnontilainen määritelmä pystytään määrittämään niin se tarkoittaa että tietty luonnon olotila otetaan tavoitetilaksi. Mutta onko tämäkään oikea pysyvä tila ?

    A.Jalkanen

    Ei luonnossa ole pysyvää olotilaa koska vähintään lajinkehitys eli evoluutio toimii. Luontainen ympäristökin muuttuu, mutta hitaasti, esimerkiksi luonnollisen ilmastonmuutoksen, rapautumisen ja maankuoren liikkeiden myötä (geologisissa aikaskaaloissa).

    Jotkut luontaiset ekosysteemit voivat vaikuttaa ulkopuolisen tarkkailijan silmissä melko pysyviltä. Esimerkiksi jossain tundralla tai vanhassa sademetsässä tapahtuu vain yksittäisten eliöiden kuolemista ja uusien syntymistä tilalle ja suuret häiriöt puuttuvat. Toisessa ääripäässä voisi sitten olla havumetsän tuulituho tai metsäpalo, jossa kuolee paljon puita, ja ympäristö muuttuu kertaheitolla ja pitkäksi aikaa toisenlaiseksi.

    Tolopainen

    Kun ei ole ymmärretty aikaa ja evoluutiota, on pitänyt keksiä kaikenlaisia satuja. Luonto ei ihmistä tarvinnut moneen miljardiin vuoteen ja tulee jäämäänkin, kun ihminen poistuu maapallon eläinlajien joukosta. Ihmislaji on vain yksi monista, joita evoluutio synnyttää. Turha kuvitella, että maapallo ja avaruus olisi erityisesti ihmisille tarkoitettuja. Ne ovat hyvin huonoja paikkoja ihmisille, taudit uhkaavat joka päivä, vain sattuma pitää ihmiset hengissä. Jotkut kuvittelevat, että terveys kestää, viinan tupakan ja nikotiinin. Kyllä niiden käytöstä jää jälki solujen perimään ja syöpä tulee varmasti vuosikymmenien päästä, sitä saa mitä tilaa.

    Gla

    Ihminen kuitenkin vaikuttaa ja se pitää ottaa huomioon. Sännöllisesti muistutetaan, miten luontaisessa tilanteessa sitä ja tätä. Tärkeämpää on muistaa, ettei meillä juurikaan ole luontaista luontoa, joten luontaisen luonnon kehitystä ja mekanismeja ei välttämättä voi soveltaa. Esim. peura/petokeskustelussa unohtuu usein, ettei luonto tässä tilanteessa hoida kantaa tasapainoon.

    reservuaari-indeksi

    ”…Tärkeämpää on muistaa, ettei meillä juurikaan ole luontaista luontoa, joten…”

    Niinhän ne sanoo. Siksi ne kai vouhottaa siitä ennallistamisesta ( Armi Kuusela takaisin!), että olisi jotakin edes sinne päin.

    Leena

    Gla

    Ei se silti muuta tuota asiaa eli että sudet tappaisivat peurat, ”koska luonnossa pedot huolehtii tasapainosta”.

     

    Timppa

    Oliko se niin noilla timpoilla notta puu määrä korreloi moni muotoisuuden kanssa. Notta mitä enemmän puuta niin sen moni muotoisenpi.

    Nämä monimuotoisuuskysymykset ovat ihmisten  keksimiä juttuja.  Ei luonto niitä tarvitse.  Luonto kehittyy hyvin sattumanvaraisesti siitä riippuen millaiset katastrofit jotain paikkaa kohtaavat ja miten sitten sattumanvaraiset olosuhteet vaikuttavat.

    Suuri tai pieni puun määrä luonnossa on sattumanvaraista eikä siksi voi kumpaakaan arvottaa luonnon kannalta paremmaksi tai huonommaksi.  Ihmisten kannalta tietenkin voi.

    Meidän metsissä kasvaa männiköitä, kuusikoita, koivikoita ja sekametsiä.  Eiköhän niitä kaikkia löydy luontaisestikin kasvavista metsistä niiden jossain elinvaiheessa.

    Kun vaaditaan metsiltä sitä tai tätä, niin johdonmukaisuuden vuoksi pitäisi kertoa mitä se vaikuttaa ihmisten elämään.   Tietysti tuon vaatijan pitää alkaa näyttää esimerkkiä ”puuvapaasta” elämästä.  Mielenkiintoista olisi nähdä miten tällainen  ”gaani” toimisi.

    mehtäukko

    Niinpä, ja kun puntarissa on ihmiskuntaa hyödyttävä arvonlisä ja hyvinvointi, tai metsien unohtaminen oman onnensa nojaan = Suomeksi pakkomuseointi. Ja kun sen museoinnin vaikutus on vaivaiset 4 kasvukautta ilmaston ”hyödynnyksenä”.

    Eli ”puuvapaan” elämän hinta olisi mittaamattoman kallis lysti.

Esillä 10 vastausta, 6,561 - 6,570 (kaikkiaan 9,320)