› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 6,551 - 6,560 (kaikkiaan 9,329)
1 2 3 … 655 656 657 … 931 932 933

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Sent on: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Nostokoukku 21.11.2023, 16:35

    Kaikki jäljellä olevat metsät tarvitaan luontokadon pysäyttämiseen. Puunkasvatusalueet eivät ole enää metsää. Ne ovat tuotantoalueita kuten muutkin tuotantoalueet esim. pellot. Vattu, horsma ja lupiiniko osoittavat, että puuntuotantoalueilla ei ole luontokatoa?

    reservuaari-indeksi 21.11.2023, 16:42

    Oliko se niin noilla timpoilla notta puu määrä korreloi moni muotoisuuden kanssa. Notta mitä enemmän puuta niin sen moni muotoisenpi.

    Paitsi avo hakkuu oli se eniten monimuotoisin, niitä meillon raakasti liika vähä. Ja hiljaasesti avo parahin koska horsmat ja pöllähyttäjät.

    Leena

    Metsuri motokuski 21.11.2023, 16:47

    Nostokoukku: Muutama vuosi päätehakkuun jälkeen aukossa on löydettävissä toista sataa eri kasvia joita siellä ei olisi ilman päätehakkuuta. Eikö näiden kasvien poissa olo ole juuri luontokatoa. Jotenkin tuntuu että me ihmiset määritämme omien mieltymysten mukaisesti sen mikä on luontokato ja minkälainen luonnotilanen metsä kuuluisi olla.

    Minusta luontokato on juuri niin kuin timppa kirjoitti että metsä on tuhottu muuhun käyttöön kuin metsänkasvatukseen. Soiden osalta määritelmä on yksikertaisempi. Ojitettu suo on selkeämmin luontokadon kohde, koska se luonnontilaisiutta on selkeästi muutettu alkuperäisestä.

    Nostokoukku 21.11.2023, 17:02

    Ihmisen mieltymyksillä ei ole mitään tekemistä luontokadon kanssa. Luonto ei tarvitse, päinvastoin kärsii, näistä mieltymyksistä ja ihmisestä. Ihmisen mieltymyksiä osoittaa juuri luonnonmetsään kuulumattomien rikkakasvien leviäminen avohakkuualalle. Timppa on oikeassa. Luontokatoa on, että metsä on tuhottu muuhun käyttöön kuin olemaan metsä. Metsän muuttaminen puunkasvatusalueeksi on juuri tälläista toimintaa.

    Metsuri motokuski 21.11.2023, 17:13

    Nostokoukku: minkälaista metsänhoitoa toivoisit ettei se muodosta luontokatoa edes pienessä mittakaavassa ? Voiko yleensä harrastaa metsänkasvatusta jos luontakatoa ei voi muodostua ?

    Minun käsityksen mukaan jos metsä kasvaa puita niin silloin metsänkasvatus ei lisää luontokatoa. Metsä ei ole milloinkaan pysähtyneessä tilassa. Metsän elinkaari on kuin ihmisellä lapsuudesta vanhuuteen.

    reservuaari-indeksi 21.11.2023, 17:22

    Voisi sitä katoa ainakin vähentää, kellarista käsin, puun huipputuottamisesta tinkimättä. Valveutuneet puun tuottajat (esim. vissi) osaa huolehtia lahopuiden määrästä joka kasvun vaiheessa. Kymmenet kosteikot ja tiheiköt siihen perään niin parenpi tuloo. Ja hiljaasesti.

    Leena

    Tolopainen 21.11.2023, 17:36

    Meillä päin sitä ei ole luontoa kadonnut. Kaikki vanhat niittymaat jokien rannoilla ovat metsittyneet. Kun kukaan ei enää niitä. Vanhat tunkion pohjatkin ovat metsittyneet, kun lehmien määrä on romahtanut. Ei täällä ole kuin väestökato, luonto voi oikein hyvin.

     

    .

    Nostokoukku 21.11.2023, 17:41

    En vastusta puunkasvatusta, teen sitä itse ja olen saanut siltä alalta ikäni leipäni. Vastustan sen sijaan sitä, että puunkasvatusalue rinnastetaan metsään. Ei ole muuta metsänhoitoa ihmisen taholta kuin antaa metsän palaa, kun luonto kulon sytyttää. Kaikki muu, istutukset, raivaukset, lannoittamiset ym. ovat oikealta nimeltään maanomistajan pankkitilin hoitoa. Luonnonmetsän kaari on jotain muuta kuin puunkasvatusalueen elinkaari. Jättöpuu ja riistatiheiköt ovat silmänlumetta, ehkä jonkun omantunnon rauhoittamista. Puunkasvatusalueilla en ole vielä koskaan nähnyt mitään muuta kuin luontokatoa, pientä silmänlumepuuhastelua kylläkin. Sitä olen joutunut itsekkin leipäni eteen tekemään.

    Kurki 21.11.2023, 17:53

    Suomen luonto uhkaa umpeen kasvamisella hävittää kaikkiaan 1106 lajia eli lähes puolet Suomen uhanalaisista 2667 lajeista, jos ihminen ei niiden elinympäristöjä yllä pitäisi seuraavasti: perinneympäristöissä on vaarassa 650 lajia, harjumetsissä 75 lajia, paahderinteillä 58, paloalueilla 25 lajia ja kallioilla ja kivikoilla 298 lajia.

    Jos Suomen kaikki metsät olisivat luonnonvaraisia eikä puupeltoja, niin noin 1081 lajia olisi heti vaarassa hävitä.

    Sitten tulevat kaikki toisenlaisen ilmaston lajit, jotka siellä eteläisessä tai merellisessä ilmastossa ovat elinvoimaisia, mutta Suomen ankarassa luonnossa elää kituuttavat elinympäristönsä äärilaidalla kuriositeetteinä koskaan runsastumatta sekä nämä luonnostaan pienen popun lajit, jotka voivat välillä kannanvaihteluiden vuoksi kadotakin ja sitten taas löydetään. Näidenkään lajien tilanne ei olisi yhtään parempi siellä luonnontilaisissa metsissä.

    Toisenlaisen ilmaston ja pienen popun lajeista on hyvä esimerkki tunturipaljakat 309 lajia luonnontilaisessa Suomen käsivarressa. Ei paljakoiden lajit koskaan tule runsastumaan.

    Nostokoukku 21.11.2023, 18:07

    Perinneympäristöissä on vaarassa 650 lajia…. Tämä juuri osoittaa ihmisen mieltymyksiä määrittää luonto. Ennen ihmistä ei ollut perinneympäristöjä. Niitä on turha suojella ihmisen mieltymysten mukaan, niin kauniita kuin kukkakedot ovatkin.

Esillä 10 vastausta, 6,551 - 6,560 (kaikkiaan 9,329)
1 2 3 … 655 656 657 … 931 932 933