› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 6,541 - 6,550 (kaikkiaan 9,338)
1 2 3 … 654 655 656 … 932 933 934

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Metsuri motokuski 21.11.2023, 06:39

    Eräs tuttuni on henkilö joka ostelee näitä kallioalueita murskauskäyttöön. Hän tekee sitä toimeksiantona yrityksille. Hänen mukaansa tärkein tekijä on kiviaineksen laatu lähinnä että se on riittävän kovaa asfalttikäyttöön. Näistä alueista jotka ovat hyvällä sijainnilla on eniten tarvetta jopa huutava pula jossain päin Suomea. Sellaisia kallio-alueita jotka sopivat teiden runkoihin on kuulemma hyvin saatavissa hyvien kulkuyhteyksien varresta jonoksi asti

    Kyllähän Anneli järkevästi teki että laittoi henkilökohtaiseen suojeluun sellaisen kallioalueen jolla ei metsätaloudellisesti ole kannattavaa. Kyllähän se ainakain omaa mieltä rauhoittaa että jotain henkilökohtaista suojelua on tullut tehtyä. Onhan nämä kallioalueet hienoja alueita maisemallisestikkin ja sopivat erinomaisesti sertifikaatien suojelualueiksi. Mutta vielä on pitkämatka siihen soveltuuko alue sijainnin ja kiviaineksen perusteella louhintakäytöön.

    A.Jalkanen 21.11.2023, 07:24

    Kiitos asiantuntevista kommenteista.

    Oman esimerkkini laitoin Hesariin periaatteellisena esimerkkinä siitä, miten Natura-ohjelma toteutettiin: pakolla ja ilman korvauksia. (Vaikka oma kallioni sattuisi kelpaamaan murskauskäyttöön, ei siihen varmaan ympäristölupaa saisi, koska se on kansallispuiston naapurissa.) Toinen ohjelma joka suojeli pakolla oli rantojensuojeluohjelma. Niitäkään alueita ei enää hakattaisi, koska sijaitsevat saaressa (4 hehtaaria kahdestaan siskon kanssa).

    Omin päätöksin ovat toteutuneet noiden lisäksi rantavyöhykkeet, muutama monimuotoisuuskuvio ja yksi pintavalutuskenttä.

    Ehdotus. Olisi hyvä saada metsänomistajien omilla päätöksillään hiljaisesti suojelemat alueet näkyviin verovaroin ylläpidettävään metsävaratietoon eli metsaan.fi-järjestelmään. Maanomistajan niin halutessa merkittäisiin alueet järjestelmään sellaisilla koodeilla, että järjestelmä tunnistaisi ne (osittain tai kokonaan) suojelluiksi.

    Hyödyt. Hiljaisesti suojelluista alueista saataisiin tarkemmat pinta-alan arviot (ainakin minimimäärä hyvin tarkasti) suojelupinta-alojen tarpeen arvioinnin ja raportoinnin avuksi. Nämä voitanee myös osittain lukea ennallistamisen piirissä oleviksi alueiksi. Lisäksi näiden joukosta voitaisiin löytää ympäristötuki- ja luonnonarvokaupan kohteita. Maanomistaja voisi järjestelmässä julkaista kohteensa suojelun rahoitettavaksi. Syntyisikö näin luontoarvomarkkinat?

    Gla 21.11.2023, 12:41

    Jos hiljaisesti suojeltuja aletaan kirjata ja myydä, silloinhan ne ei enää ole hiljaisessa suojelussa eli 100% omistajan hallinnassa olevia alueita. Toki olisi hyvä saada tieto niiden määrästä, jotta loppuisi vähäisen suojelun prosenttiosuuden kauhistelu ja huomattaisiin, että oikeastihan meillä onkin suuret määrät pinta-alaa metsätalouskäytön ulkopuolella. Onhan uutisoitu, että kolmannes talousmetsistä on jäänyt aktiivisen metsätalouden ulkopuolelle. Eräs Ylen metsäuutisten kommentaattorina aktivoitunut metsäteollisuusvastainen kaveri esittää toistuvasti, että kolmannes talousmetsistä pois talouskäytöstä ei vaikuttaisi teollisuuden puun saantiin mitään, mutta riittäisi suojelutavoitteisiin.

     

     

    A.Jalkanen 21.11.2023, 13:54

    Juuri tämä olisi tarkoitus: muuttaa hiljaisen suojelun alueita näkyviksi. Suuri osa noista alueista jäisi todennäköisesti edelleen piiloon.

    Tähdennän vielä: ei ole tarkoitus viedä metsänomistajalta hallintaa eikä päätösvaltaa. Oman alueensa statuksen voisi muuttaa koska tahansa takaisin talousmetsäksi tai näkymättömäksi, ellei suojelusta tai tuesta ole sopimusta. Silti järjestelmästä saisi koska tahansa raportin siitä kuinka paljon maakunnissa on sillä hetkellä vähintään olemassa tiukasti suojeltua ja osittain suojeltua metsää. Tilastointi helpottuisi.

    Eräs kommentaattori – en tiedä onko sama kuin YLEllä – esittää Hesarissa toistuvasti että metsänomistajat ovat ahneita ja nyhtävät jokaiselta aarilta maksimituoton.

    Metsuri motokuski 21.11.2023, 13:54

    Yleensä kun metsänomistaja laittaa jonkun alueen hiljaiseen suojeluun niin niistä tahtoo löytyä joku peruste sille. Syitä voi olla: kohteen sijainti asutukseen nähden maisema arvo, luontokohde, hankala hoitaa tai korjata ja jne. Syitä voi olla vaikka kuinka paljon. Harvemmin puhdasta hyvä tuottoista talousmetsää suojelee suojelun vuoksi.

    Petkeles 21.11.2023, 13:58

    Isäntien mielissä hiljainen suojelu nyt käytännössä on mitä on.

    Jos meillä on salaisesti suojeltuna paljon tiedettyä suurempi osuus metsistä, niin eiköhän se samalla tarkoita sitä, että luontokadon pysäyttämiseen tarvitaankin paljon luultua suurempi osuus metsistä.

    Timppa 21.11.2023, 14:02

    Kyllä luontoa on joka meidän metsähehtaarilla.  Ei ole ollut koskaan poissa eikä tule koskaan olemaankaan.  Luontokatoa aiheuttaa vain metsän käyttäminen muuhun tarkoitukseen.

    Gla 21.11.2023, 14:27

    Sehän olisikin kiinnostava nähdä, miten luontoväki yrittäisi puhua itseään pois pussista, jos metsätalouden ulkopuolelta löytyisikin esim. joka kolmas hehtaari.

     

    Kurki 21.11.2023, 15:12

    Petkeles: että luontokadon pysäyttämiseen tarvitaankin paljon luultua suurempi osuus metsistä.

    Minkä luontokadon?

    Lienee turha odottaa vastausta.

    isaskar keturi 21.11.2023, 15:42

    Olen tuota AJ esitystä esittänyt ihan ”virallisestikin”. Siihen liittyy tiettyjä ongelmia. Netti on siitä ”kiva”, että kerran sinne laitettua ei pois saa. Sama liittyy tähänkin. Jotta tällaisella olisi mitään käyttöä tai uskottavuutta, pitäisi tiedot olla julkisesti saatavilla. Sitten jos kartalle on piirretty alue vapaaehtoisesta suojelusta, joku alkaa kehittelemään keinoja, ettei sitä milloinkaan missään tilanteessa hakattaisi – se siitä vapaaehtoisuudesta. Lisäksi paikalla alkaisi kulkemaan väkeä, joka saattaisi aiheuttaa ympäröivälle alueelle metsänomistajan omaa käyttöä haittaavaa toimintaa.

    Tämä ilmiö toistuu kaikkialla. Metsälain mukaan suojeltu Natura-alue oli varmaan vitsi.

    Suojelurajaukset on tarkoituksella epämääräisiä. Esim. AJn mainitsemassa rantojensuojeluohjelmassa rajausten sisällä on merkittäviä vesialueita, jotka nyt tulkitaan rahoitetuiksi rantojensuojeluohjelman perusteella vaikka rantaan olisi kilometri matkaa…

    Muutoin kyllä riskilläkin saattaisin omat suojelemani alueet merkitä julkiseen palveluun, jos tällainen olisi tarjolla.

Esillä 10 vastausta, 6,541 - 6,550 (kaikkiaan 9,338)
1 2 3 … 654 655 656 … 932 933 934