Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 6,531 - 6,540 (kaikkiaan 9,340)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • A.Jalkanen
    Perko

    A. J: lle  kiitokset linkistä!   Välillä asiaakin.

     

     

    A.Jalkanen

    Luistaako Suomi luontotavoitteistaan? Näin kysyvät Luontopaneelin jäsenet Hesarissa. Halllituksen suojeluesityksiä kritisoidaan siitä, että niistä puuttuvat määrälliset tavoitteet. Mielestäni juuri nyt tällä hetkellä olisi tärkeintä rahan määrä eikä hehtaarien määrä.

    Kommentoin Hesariin:

    ”Suomi ei luista tavoitteistaan, jos hallitus esittää ja eduskunta päättää myöntää suojelualueiden lunastuksiin tarpeelliset määrärahat. Tämä on se pallo, jossa katse tulee säilyä ja siihen tulee poliitikkoja painostaa. On kaikkien etu puoluekantaan katsomatta.

    Huolestuneet kansalaiset voivat lisäksi ostaa metsää itselleen, lahjoittaa rahaa Luonnonperintösäätiölle ja osallistua luonnonarvokauppaan.

    Itselläni on muutama hehtaari hiljaisesti suojeltua korpimetsää ja lisäksi rantojensuojeluohjelman piirissä olevaa maata (rajoitetusti metsätalouskäytössä). On myös korvauksetta rauhoitettu muutaman hehtaarin Natura-kallioalue, jonka arvo olisi iso kalliomurskeena, ja vesistöjen suojakaistoja, joita käsittelen peitteisenä.

    Metsänomistajista suurimmalla osalla on näitä kohteita, joten on epäreilua väittää, että emme ole osallistuneet luontokatotalkoisiin. Kaikki eivät kuitenkaan halua suojella talkoilla, joten tarvitaan myös eduskunnalta rahaa.”

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009988523.html

    Petkeles

    AJ vahvistaa asemia hegemoniamestarina. Kelpaa VK:n tulla takaisin pöytään kun tuoli on pidetty lämpimänä.

    A.Jalkanen

    Hegemoniaan ei pyritä. Pitää erottaa toisistaan mielipide, neuvo ja määräys. Viime mainittuja ei täällä jaeta, neuvoista voi ottaa opiksi jos tuntuvat hyviltä, ja mielipiteistä keskustellaan.

    Hesarin lukijoiden joukko on kirjavampi kuin täällä. Siellä on vaikeampi operoida vaikuttavasti, kun porukalta puuttuu paljon perustietoa jota tämän palstan lukijoilla on. Esimerkiksi saatetaan ajatella, että metsänomistajat eivät tee mitään tai eivät ainakaan vapaaehtoisesti.

    Kurki

    Onko tuo AJ:n Natura-kallio suojelussa kalliotyypin mukaan joko kalkkikallio tai serpentiiinikallio? Onko tutkittu mitä kalliolajeja siellä on?

    Kallioista 99 % ei ole arvioitu karuina kalliotyyppeinä uhanalaisiksi.

    Tässä kalkkikallioista linkki. https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Tiedotteet/Kalkkikalliot__uhanalaisten_lajien_keita(2413)

    Linkissä mainitaan että uhanalaisista lajeista n. 10% eli n. 250 kalliolajia olisi uhanalaisia.

    Ja sitten linkistä esimerkkejä kalkkikalliolajeista.

    Kirjoituksessa mainitaan uhkana umpeenkasvaminen eli avohakkuu olisi se kaikkein hyödyllisintä näille lajeille.

    Lajit ovat vielä toisenlaisen ilmaston ja samalla myös pienen populaation lajeja, joilla on suuri kannan vaihtelu jo luonnostaan. Katoavat ja sitten taas löydetään. Tyypillisesti havainnot vaihtelee nollasta sataan vuosittain. Noin parikymmentä havaintoa vuodessa esim. Suomukuppijäkälästä tekee jo elinvoimaisen ja 0 havaintoa silmällä pidettävän, joka sekään vielä ei ole uhanalaisuusluokka.

    Kummallista on tuo uhanalaisuusluokitus.

    A.Jalkanen

    Keski-Suomessa tehtiin Naturan aikaan kallioalueista selvitys. Muistaakseni luontotyyppi on ”kasvipeitteiset silikaattikalliot”. Siemenpuuhakkuun aattelin päräyttää seuraavaksi, Asta-myrskyhän niitä jo aloittelikin. Suojelukohde on ymmärtääkseni enemmänkin itse kalliomuodostelma kuin kasviyhdyskunta. Kallion laadusta ei ole tietoa, mutta jos se olisi kelvollista, maa-ainesten arvo olisi kai vähintään satoja tuhansia, maksimissaan miljoonia. Niin että en ihmettele miksi valtio ei ole innokas näitä lunastamaan.

    Kurki
    Rane

    Tuossa Annelin linkissä tutkija Enroth yrittää luoda kasveille älyllisiä ja inhimillisiä piirteitä.Ei vielä väittänyt että niillä olisi tunteita,esim. puut masentuisivat jos kaveri harvennuksella kaadetaan.Tämäkin päivä vielä koittaa?

    Oikeasti kasveilla on kyse fysikaalisista ja kemiallisista ilmiöistä eikä siinä kasveilla ole minkäänlaista hyvää tai pahaa tahtoa saati päätöksentekokykyä.Vaarallista jos tutkijat alkavat sekoittaa jotain New Age-sontaa tutkimustyöhönsä…

    Rane
Esillä 10 vastausta, 6,531 - 6,540 (kaikkiaan 9,340)