Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 6,511 - 6,520 (kaikkiaan 9,340)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • A.Jalkanen

    Yli 100-vuotiaat, VMI 2015-2019, metsätalouden maa.

    Etelä: 9,3 %.

    Pohjoinen: 23,5 %.

    https://forest.fi/fi/artikkeli/metsien-ikarakenne-vuosina-1951-2019/#bb2434e8

    Rukopiikki

    Entäs yli 200 vuotiaat?

    Timppa

    Eihän 100-vuotias metsä ole vanha.  Vasta 300-vuotias kuten Pyhä-Häkin metsät, jotka nekään eivät todellisuudessa ole, koska ovat monesti palaneet.

    Metsuri motokuski

    Fsc muistaakseni taitaa vanhan metsän määritelmä olla 150 vuotta Etelä Suomessa ja Lapissa 200 v.

    A.Jalkanen

    Yli 140-vuotiaat pinta-alasta: 13,6 % pohjoinen ja 1,4 % etelä. Nämä etelän kohteet pitäisi löytää ja suojella.

    Nostokoukku

    HS kirjoitti kuinka puuhapuistoiksi muuttuneissa Etelä-Suomen suojelualueilla maastopyöräilijät muuttavat luontoa kuluttamalla, pyöräilyrännejä kaivamalla, hyppyreitä rakentamalla ja puita sahaamalla.

    Rukopiikki

    Sitä miettii että jos kansallispuistoihin aletaan sorastaa reittejä ja niitä vuosien mittaan lisäsoralla koko ajan korjataan, niin mikä on lopputulos. Lopputulos on soratie tunturin rinnassa jota pitkin pystyy ajamaan jo autollakin. Alkaa olla kansallispuiston ja erämaan tuntu poissa.  Kyllä se pitää olla niin että jos kansallispuistossa liikkuminen maastoa vaurioittaa, niin sitä liikkumista rajoitetaan tai kielletään. Ei niin että aletaan sinne baanoja rakentaa. Maisemanhan nuo pilaavat ainakin täysin.

    Olisi lapissa valtiolla talousmetsiäkin minne voisi helpommin noita baanoja tehdä ja sorastaa.

    e-salo

    Semmostahan se tahtoo olla että joka paikkaan pitää päästä vahintään sähköpyorällä, mieluummin mönkijällä.

    Suomessa on aivan tarpeeksi  muitakin paikkoja paikkoja  pyöräillä  kuin kansallispuistot.

    Metsuri motokuski

    Minusta kansallispuistojen polkujen sorastus on erinomainen tapa suunnata kulku ja maaston kulutus juuri näille reiteille. Eihän niistä puustoa poisteta joten tieksi muuttuminen on turha huoli. Ongelma noilla alueilla on että kun polut ovat kivisiä ja juurakkoisia ihmiset levittävät kävelyreitin leveämälle alueelle. Samoin rinteissä kuluneet polut muodostavat ojia. Jotta halutaan polut pysyvän polkuina niin eniten käytetyt reitit on hyvä sorastaa. Se että kulkua jotenkin alettaisiin rajoittamaan on jo ihan mahdoton valvoa. Onhan meillä jokamiehen oikeudet kuitenkin olemassa.

    Gla

    Polkujen sorastuksessa kyse on rahasta. Kansallispuistojen osalta tavoitteena on ollut laajentaa sesonkia hiihtokauden ulkopuolelle. Aiemmin vaeltajista ei ole saatu riittäviä turistimassoja tuomaan alueelle rahaa, joten maastopyöräily on ollut siihen ratkaisu. Pyöräilijät myös käyttävät enemmän rahaa alueella kuin rinkka selässä kulkevat vaeltajat.

    Kesäajan kävijämäärien kasvusta seuraa tietysti polkujen kulumista ja sorastusta on käytetty ratkaisuna siihen asiaan. En lähde siihen keskusteluun, kuluttaako pyöräilijä polkua enemmän kuin kävelijä vai toisinpäin. Kävijämäärien kasvun lisäksi pyöräilijän päivittäin ajama matka on moninkertainen vaeltajan kävelymatkaan verrattuna, mikä tuo oman kertoimensa kulkumäärään (jos tällainen termi hyväksytään kuvaamaan asiaa). Mutta juurisyy on siis alueen elinkeinoelämän tavoitteessa saada lisää asiakkaita. Onko tämä ko. kansallispuistosta annetun lain 1§ tavoitteiden mukaista, siitä voi jokainen muodostaa oman mielipiteen.

Esillä 10 vastausta, 6,511 - 6,520 (kaikkiaan 9,340)