Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 6,491 - 6,500 (kaikkiaan 9,343)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • A.Jalkanen

    Luontopaneeli osallistuu keskustelun tarvittavista suojelupinta-aloista. Heidän mielestään sopiva laskentayksikkkö olisi maakunta. Kommentoin tätä, METSO-ohjelman määräaikaista suojelua ja suojakaistojen leventämistavoitetta jota eräs lukija esitti:

    ”Metsäsertifointi PEFC:ssä vastikään tehtiin juuri näin, eli kaksinkertaistettiin vesistöjen suojakaistojen leveys. Saatiin ”ilmaiseksi” 0,4 miljoonaa hehtaaria lisää osittain suojeltua pinta-alaa. Lisää tulee vielä muutama sata tuhatta hehtaaria, kun reheviä ojitettuja kuusivaltaisia korpimetsiä aletaan käsitellä enemmän jatkuvapeitteisinä.

    Verovaroilla rahoitettavan suojelun tulisi olla pysyvää mutta purettavissa. Ekosysteemipalvelujen markkina sopii paremmin luontohyötyjen määräaikaiseen vuokraukseen.

    Onkohan maakunta liian pieni alue optimoida suojelun määrää – riittäisikö kenties luonnonmaantieteellinen alue (pohjois-, hemi- ja eteläboreaalinen)? Maakunnan alue voi olla aineistonsa puolesta hiukan pieni yksikkö, kun arvioidaan edistymisen mittareita kuten lajien uhanalaisuuksia.”

    https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009974085.html

    Kurki

    https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/luontokato/suojelualueet-eivat-yksin-riita-turvaamaan-luonnon-monimuotoisuutta

    Tämän HELSINGIN YLIOPISTON tutkimuksen mukaan vain 5 % kasvilajeista hyötyisi sujelualueista.

    Minua kiinnostaisi lajit siinä mielessä, olivatko ne elinvoimaisia vai uhanalaisia vai molempia.

    Taitaa ne täältä ”Supplementary information” linkistä löytyä.

    Kasvit (Putkilokasvit) yhteensä 38 kpl tutkimuksessa ovat olleet yleisiä ja elinvoimaisia kuten kuusi, mustikka, suopursu jne.

    Petkeles

    Onko sulle koskaan kukaan vastannu?

    Kurki

    Kyllä on.

    Tällaisilla verorahoitteisilla tutkimulaitoksilla kuten Luke on velvoite vastata yleisökysymyksiin ja Lukelta tulikin vastaus kysyä tutkijoilta.

    Luke tässä tapauksessa oli kohde, kun tuossa linkin sivulla kehoitetaan ottamaan Lukeen yhteyttä näistä tutkimussa olleissa 638 lajista.

    No ne löytyi tuosta linkistä.

    Gla

    Tähän tiivistyy ongelman ydin, lainaus wikipediasta:

    Black Friday (suom. musta perjantai) on kiitospäivän jälkeinen päivä eli marraskuun neljännen torstain jälkeinen perjantai, ja sitä pidetään Yhdysvalloissa kauppojen joulusesongin avauspäivänä. Black Friday on siellä kaupoille vuoden suurin yksittäinen ostospäivä, ja ne myyvät erilaisia tuotteita alennettuun hintaan. Kaupat avaavat ovensa normaalia aikaisemmin, yleensä viideltä tai kuudelta, ja ne pysyvät avoinna jopa iltayhteentoista asti. Vuosittain amerikkalaiset kuluttavat päivän aikana kymmeniä miljardeja dollareita.

    Yllättävän vähän tästä keskustellaan verrattuna talousmetsiin. Ei ole kansalaisaloitetta kieltämässä kauppojen suurinta ostospäivää, vaikka tällaisen kulutusjuhlan vaikutukset luonnolle on kiistatta tuhoisat.

    Nostokoukku

    Black Friday on useimmiten tuhoisa myös kuluttajan kukkarolle. Eräs tuttu kauppias selvitti naureskellen päivän hinnoittelupolitiikkaa. Hinta on hyvin harvoin ”alennettu” hinta.

    Rukopiikki

    Kaikkiko se pitää sieltä ameriikoista matkia.

    isaskar keturi

    ”Tänään viimeistä päivää 99 euroa!!!!” Tarkoittaa, että huomenna niitä saa 80 eurolla, kun kukaan ei niitä ostanutkaan ja kyseessä artikkeli, josta halutaan eroon.

    isaskar keturi

    Mutta tuo edellinen meni sivuun aiheesta – anteeksi. On näyttöä siitä, että uhanalaiseksi lajiksi saattaa päätyä vain siksi, että kartoittajat eivät ole löytäneet esiintymiä. Liito-oravia olikin vaikka kuinka paljon, kun alettiin todella kartoittamaan havaintoja. Länsi-Lapissa tutkija kirjoitteli lehteen, miten on löydetty x kpl uhanalaisen tikankontin esiintymiä. Kahvipöydässä lueteltiin heti lonkalta 3 kertaa enemmän tikankonttipaikkoja.

    A.Jalkanen

    Tuo on totta mitä isaskar kirjoitti. Tiedekulman webinaarissakin tätä asiaa sivuttiin ja todettiin, että lajitiedon laatu poikkeaa hyvin paljon toisistaan sen mukaan mistä lajiryhmästä puhutaan. Sienistä on niin vähän tietoa että kunnon uhanalaisarviota ei ehkä saada edes tehtyä.

    Lajitieto ei myöskään kerro kaikista luontokadon lajeista: lajin sisäinen monimuotoisuus ja elinvoimaisuus jää arvioimatta, jos lasketaan vain esiintymien määriä. Siksi lajitiedon ohella on käytettävä muita mittareita: kuinka paljon lajin tarvitsemaa luontotyyppiä on olemassa; luontotyypin muuttumis- ja häviämisuhka; miten lajin tunnetut elinpaikat sijoittuvat toisiinsa nähden; mikä on lajin leviämiskyky jne.

Esillä 10 vastausta, 6,491 - 6,500 (kaikkiaan 9,343)