› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 6,481 - 6,490 (kaikkiaan 9,343)
1 2 3 … 648 649 650 … 933 934 935

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo 5.11.2023, 17:00

    Kerttu kuulostaa nyt hieman kärttyiseltä. Eikö Pyhäinpäivä-viikonloppu ollutkaan oikein odotusten mukainen? Miksi Kerttu yleensäkään seuraat muiden elämää, kun se ei näytä juuri iloa tuottavan? Eikö silloin olisi parempi panostaa oman elämän sisältöön?

    Timppa 5.11.2023, 17:02

    Pölyttäjille esim. kimalaisille alkukesän kylmyys ja sateisuus on suurin uhka. 

    Tai jatkuva kasvatus, joka poistaisi läpi kesän kukkivat aukot.

    Kurki 5.11.2023, 18:31

    Aukko on eittämättä talousmetsien monimuotoisin kehitysvaihe.

    Ja ekosysteemipalveluja saatavilla parhaimmillaan lukemattomia sankkoja/ha puolukoita, juolukoita, variksen marjoja, mustikoita tai vadelmaa ja kukinta aikana monenlaista pörriäistä liikkeellä.

    Esimerkistä käy maassa makaavalla lahopuulla paistatteleva harjaskääpä. Jos avohakkuut valtion mailta lopetetaan, harjaskääpää on sen jälkeen niistä metsistä kuulemma vaikea löytää. Luonnon monimuotoisuustarpeet huomioivilla avohakkuilla käävän elinympäristöä voidaan kuitenkin turvata.

    https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007741686.html

    Nostokoukku 5.11.2023, 19:30

    Kyllä. Olen tavannut aukoista jopa kahdenlaisia vattuja, marjovia ja ei marjovia, sekä kahta eri väriä horsmia. Lisäksi isompien teiden varsilla aukkoihin on levinnyt hienosti kukkivaa lupiini.

    Gla 5.11.2023, 19:37

    Sinilevät eivät ole leviä, vaan bakteereita.

    Gla 5.11.2023, 19:55

    Hyönteiset pölyttävät 75 prosenttia maailman ruokakasvilajeista.

    Merten levät tuottavat 70 prosenttia ilmakehän hapesta.

    Suot ja kosteikot puhdistavat vettä ja torjuvat tulvia.

    Kaupungeissa puut viilentävät hellekesien lämpösaareketta.

    Puut viilentävät? Olisi vaan sanottu, että kaupungeilla on lämmittävä vaikutus. Kun talousmetsässä kasvaa puita, se on puupelto. Mutta kun asfalttiviidakkoon jätetään muutama puu, ne viilentävät hellekesiä.

    Sinänsä bkt:n ongelmat eivät ole uusi asia. Jo 90-luvulla yliopistokurssilla puhuttiin vihreästä bkt:sta. Lyhyesti sanottuna bensan myynti kasvattaa bkt:ta, mutta ei lisää hyvinvointia. Ilmeisesti tuo jäi silloin ideologian asteelle ja yhteismitallistaminen taloutta ohjaavaksi mittariksi jäi kesken

    Nostokoukku 5.11.2023, 20:10

    Sekin kasvattaa bkt:a jos öljytankkeri ajaa saaristossa karille ja joudutaan siivoamaan isolla joukolla rantoja.

    Kurki 6.11.2023, 19:49

    https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009961799.html

    Taas uusi yritys.

    Kuinkahan monta kertaa tämäkin kirjoitus on ollut Hesarissa kommentoitavana.

    Vanhat kommentit poistettu.

    A.Jalkanen 6.11.2023, 21:00

    Kävin juuri itsekin kommentoimassa: ei ne suojeluohjelmien hehtaarit ole tärkeitä vaan budjetin eurot. Tuo oli jutun kommenteissa oikein hyvä huomio että uhanalaistilastosta on valmiiksi poistettu lajeja, joita ei voida arvioida tai jotka ovat satunnaisesti meillä esiintyviä.

    Kurki 6.11.2023, 22:25

    Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=JrqcoYH8EIc

    Puheenjohtajan mukaan ikäänkuin maatalous olisi saattanut pajumittarin häviämisen partaalle niin, että sitä tavataan enää Ivalossa.

    Niityt ja vanhat maatalousympäristöt ovat hävinneet 99%:sti.

    Eli pajumittari on yksi näistä 650 lajista, joita uhkaa perinneympäristöjen katoaminen eli Suomen luonto, joka kasvattaa hylätyt rantaniityt, vanhat laitumet ja pellot umpeen.

    Haapanan kannan vähenemisen syy on kuulemma ojitetuilta soilta tuleva ruskea vesi.

Esillä 10 vastausta, 6,481 - 6,490 (kaikkiaan 9,343)
1 2 3 … 648 649 650 … 933 934 935